Nyt on aikuinen olo. Ostin kodinkansion ja järjestelin kaikki tärkeät paperini, tähän asti ne ovat olleet sekaisin yhdessä laatikossa. Voisi niitä kyllä vähän karsia, kansio tuli aika täyteen. En tiedä onko vanhoilla opintotukipäätöksillä kauheasti käyttöä.
Taidan olla aika pinnallinen ihminen. Tasaisin väliajoin minulle tulee olo että pitäisi tutustua minulle uuteen musiikkiin ja yleensä listan kärjessä on herkkien ja tunteellisten ihmisten taiteellinen suosikki Belle & Sebastian (tai ainakin minun on annettu ymmärtää ettei voi olla kunnolla herkkä ja taitellinen jos ei Belle & Sebastiania ymmärrä). Minä pidän silti enemmän toisesta tämän viikon löydöstä. Nancy Sinatran mukana on hauska laulaa.
Tekstit
2 kommenttia:
Kodin kansio on ihan kätevä ja Suomalaisessa oli niitä alennuksessakin.
En tiedä muistanko mitä pinnallisuudella tarkoitin. Kai se on sitä että olen huomannnut että minuun tehoaa yksinkertainen 60-luvun pop-musiikki paremmin kuin vaikea ja taiteellinen.
Linkki on korjattu, oli yksi http liikaa. Sen siitä saa kun kopioi ja sijoittaa eikä katso tarkemmin.
En minä niin kauheasti kaipaa muiden hyväksyntää musiikkimaulleni, teininä opin että olin musikaalisesti poikkeava kun en kuunnellut punkkia tai metallia niin kuin kaverini. Ehkä on kyse siitä että mielelläni ajattelen olevani suhteellisen fiksu ja se ettei ymmärrä jotain musiikkia saa tuntemaan itsensä tyhmäksi. Tai jotain sellaista. Välillä en oikein tiedä miksi kirjoitan ja mitä.
Lähetä kommentti