Kukkani muuttivat tänään uuteen kotiin, Tristiksen luo. Luulen että ne saavat siellä paljon parempaa hoitoa.
Erilaiset edessä olevat jäähyväiset tuntuvat kummallisilta. Minusta tuntuu aina siltä että niiden pitäisi tuntua kauhean tärkeiltä, että minun pitäisi katsoa Ouluakin sillä silmällä etten sitä varmaan näe pitkään aikaan mutta en osaa suhtautua oikein.
Kävelimme Tristiksen kanssa hautausmaalla, siellä oli ihanaa, omenapuut ja syreenit kukkivat.
Olin aamupäivällä kaupungilla neulomassa julkisesti muiden neuletapaamisihmisten kanssa, sekin oli hauskaa. Olen viime aikoina ollut harvinaisen paljon ulkona.
Tapasin myös sen kirjanvaihtotuttuni, sekin oli hauskaa paitsi pultsarit puistossa.
Nykyään kirjoituksistani tuppaa tulemaan tällaisia lyhyitä päiväkirjamaisia, ei sille oikein voi mitään.
Tekstit
2 kommenttia:
Se hautuumaan rohkea orava oli kyllä hauska. Niin kuin olisi tullut kysymään meiltä että oliko meillä hänelle jotain :).
Löysin kukillekin paikat täältä. Ihan hyvin mahtuvat. Kiitos kun annoit ne mulle :).
Kiitos kun suostuit ottamaan ne, muuten ne olisivat saattaneet päätyä roskiin.
Orava oli kyllä suloinen.
Lähetä kommentti