20.6.2007

Tämä päivä alkoi ankeasti. Minun piti tehdä vaikka mitä ja nauttia viimeisistä päivistä (kauheaa, juhannusaatto on jo ylihuomenna) mutta jostain syystä olin kamalan väsynyt ja huonovointinen. Ehkä eilinen auringossa istuminen ei tehnyt hyvää, vaikka minulla olikin hattu päässä. Olen aika herkkä auringolle, se on kerran aiheuttanut minulle kauhean kuumeenkin (koko päivä ulkona, hattu päässä mutta ilman aurinkolaseja). Ilman hattua auringonpistoksen saa puolessa tunnissa.

Päivä muuttui kuitenkin paremmaksi loppua kohden. Sain vietyä hirveän kasan kirjoja kirjastoon (joista suurin osa jäi lukematta) ja maksoin velkasaldon, niin että voin hyvillä mielin siirtyä toisen kirjaston asiakkaaksi (minun ei tarvitse edes hankkia kirjastokorttia Turussa, se on yleensä ollut ensimmäisen päivän tehtäväni uudessa kaupungissa). Kävin myös Kelassa selittämässä etten ole vieläkään saanut yhtä toukokuun palkkaa, sen saaminen tuntui epätoivoiselta (paitsi että sekin ongelma ratkesi itsestään, sain juuri äsken sähköpostia työnantajalta, joka oli ollut poissa alkukuun ja he maksavat palkan heti kun saavat erittelyn tekemistäni tunneista, joita taisi olla noin viisi). Työkkärissä sain taas erilaiset ohjeet siitä miten tehdyt tunnit ilmoitetaan heille (he sanoivat etteivät tarvitse työtodistuksia, olen kuullut erilaisiakin ohjeita, tosin ihmiseltä joka ei työskentele työnvälityksessä eikä edes Oulussa).
Siihen nähden etten tehnyt tänään mitään sain aika paljon aikaan. Huomenna pitää vielä siivota ja pakata loppuun. Ja soittaa yksi tärkeä puhelu, tekisi mieli jättää se tekemättä mutta kaipa minun pitää saada selville sen papa-kokeen tulokset.

Tulin kaupungilta väsyneenä ja haaveilin siitä että voisin lukea jonkun uuden kirjan. Olin varma että se odottaisi postilaatikossani ja se odotti, kirja jonka pyysin Bookmoochin kautta maaliskuussa ja jonka sen lähettäjä oli merkinnyt viime viikolla lähetetyksi. Se on aika kamala kirja mutta tavoitteenani on lukea kaikki mahdolliset yhden suosikkikirjailijani kirjoista, myös ne kammottavat 80-luvun Harlekiinit, joissa miespäähenkilö manipuloi naisen naimisiin kanssaan kahden viikon tuttavuuden jälkeen (sain niitä siltä kirjavaihtokaveriltani, joka oli saanut niitä yhdeltä foorumitutultaan Jenkeistä, ja varmaan seitsemässä oli melkein sama juoni. En tiedä miksi se oli tuntunut kirjailijasta romanttiselta mutta onneksi hän kirjoittaa nykyään vähän erilaisia kirjoja). Minulle on tulossa lisääkin kirjoja, auttamaan selviytymisessä ilman nettiä. Minulla ei olisi nyt varaa ostaa kirjoja mutta onneksi Bookmoochista löytyy kaikenlaista kiinnostavaa. Eikä minun tarvitse maksaa nyt mitään kun olen tienannut kirjojen hankkimiseen käytettävät pisteet aikaisemmin.

Ei kommentteja:

Blog Widget by LinkWithin