Kävin tänään tämän lähiön keskustassa, jos sitä voi siksi kutsua, ehkä neljännen kerran täällä asuessani. Se on aika lailla sellainen kuin kuvittelen tuollaisten paikkojen olevan, kirjasto, pieni ruokakauppa, apteekki ja kapakka, jonka terassi oli aika täynnä jo yhdeltätoista. Talot ovat sielläpäin aika rumia, niin kuin ovat täälläkin, mutta siellä ne ovat korkeampia ja ankeampia. En tiedä onko se rauhatonta seutua, ei varmaan sen rauhattomampaa kuin tämäkään.

En ole ennen asunut oikeassa lähiössä (Jyväskylän Kuokkalan Asuntomessualuetta ei varmaan lasketa?). Tai ainakaan 80-luvun jälkeen, Lohikoski taisi kuitenkin olla aika lähiömäistä, miten se sitten määritelläänkään. Täytyy myöntää että minulla on ollut vähän kummallisia ennakkoluuloja. Lisäksi olen sen verran herkkä tai pumpulissa kasvanut ja konflikteihin tottumaton että naapurien riidat ja pihalla olutta juovat miehet ovat merkki siitä että tämä on ongelmalähiö. Kotonani ei tapeltu koskaan (tai kaksi kertaa muistan), minusta riidat ovat pelottavia enkä osaa itse riidellä, alan vain itkemään.
Tarkemmin ajateltuna olen asunut aiemminkin oikeassa lähiössä, 2000-luvun alussa pari kuukautta Turussa Halisissa. Sinä aikana siellä tapettiin yksi huumekauppias, minusta se oli rauhallinen paikka. Tämäkin on ollut, tähän mennessä.
Ja jos lähiön keskusta sattuisi ahdistamaan (minusta ne kapakan terassilla istuvat ovat vähän pelottavia, mutta niin ne ovat keskustassakin) niin siellä ei tarvitse käydä kauhean usein, oikeastaan vain silloin kun on asiaa kirjastoon. Aivan naapurissani on toinen ruokakauppa, se on vähän isompikin. Postikin on tällä puolella. Luulen etten asu varsinaisessa Runosmäessä, vaikka tääkin alue lasketaan siihen kun puhutaan kaupunginosista. En kyllä tiedä onko Palli yhtään sen parempi. En vain mahda sille mitään että minua alkaa aina vähän naurattamaan kun sanon sen.

Parasta täällä on luonto eikä tämä muutenkaan tunnu mitenkään kauhealta paikalta asua. Voi kyllä olla että olen eri mieltä kun pyöräilen loskan läpi kaupunkiin talvella.


Hirvittää hieman miten mustikkahillo onnistui, se on vähän hermostuttavaa (mikä ei olisi?). Eikä se kyllä taida ehtiä jäähtymään siihen mennessä kun siskoni tulee tänne, siihen ei ole enää kuin nelisenkymmentä minuuttia. Koko päivä on kummasti mennyt kaikenlaiseen puuhailuun.