23.7.2007

On hauskaa että on niin hyvää marjastusseuraa että voi olla neljä tuntia metsässä. Kiitokset vielä Orange seedsille.

Saunalahti ilmoitti tänään että nettiyhteyteni on käytettävissä välittömästi. Mitähän se on tehnyt viime perjantaista?

Viime yö oli aivan kamala. Heräsin kahdelta pelottavaan tunteeseen, aivan kuin en saisi henkeä tai ehkä minua vain yskitti ja sitten kolmelta miettimään kuulevatko naapurit pakastimen (äänenvoimakkuudeltaan se vastaa jotain kahvinkeitintä joten eivät varmaan). Valvoin viiteen ja mittailin mittanauhan ja perintövatupassin kanssa sitä onko pakastin varmasti suorassa.  Onneksi sain nukuttua vielä pari tuntia.
En ollut eilen lainkaan ulkona, ehkä se johtui siitä. Silloin ensi yönä pitäisi nukuttaa hyvin.

Hirvittävän kalliista pienestä juustopalasta näyttää riittävän ainakin kolmeen ateriaan. Kesäkurpitsan kanssa hinnaksi tulee ehkä vajaat kaksi euroa per annos, ei niin kauhean kallista sittenkään. Eikä kauheasti edes kyllästytä syödä juustokuorrutettua kesäkurpitsaa uunissa paistettuna kolmatta päivää peräkkäin. Hyvän juuston kanssa menee kesäkurpitsakin (johon minulla on viha-rakkaussuhde).
Vähän alkaa olla nälkä.

Blogger näyttää toimivan niin kuin pitääkin uuden Safarin kanssa. Aika outoa kun voi käyttää kaikenlaisia muotoiluja ilman että tarvitsee tietää niiden nimet.

Posti tuli tänään jo ennen kahdeksaa. Sain kortin Walesista, isältä ja äitipuolelta Ison-Britannian reilausmatkalta. 

Otin aamulla kuvia asunnosta. Ne kyllä ilmestyvät blogiin lähiaikoina, jos jotakin kiinnostaa.

8 kommenttia:

anu kirjoitti...

Hii! Minua ainakin kiinnostavat kuvat.

Ja ole hyvä vaan, sekä kiiots myös itsellesi (olemmepas me nyt kohteliaita:)) Marjastaminen oli pitkästä aikaa erittäin mukavaa, viimeksi olen ollut marjametsässä joskus teininä. Onneksi marjakausi on vielä melko nuori, ehditään vielä saada pakkaset täyteen talveksi.

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Metsässä oli kyllä hauskaa, yksin en olisi jaksanut olla niin pitkään. Minun täytyy vain muistaa ottaa seuraavalla kerralla evästä mukaan, kotona oli vähän heikko olo.

Anonyymi kirjoitti...

Minullakin on viha-rakkaussuhde kesäkurpitsaan.

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Olen viime vuosina opetellut syömään kesäkurpitsaa mutta se tuntuu aina vaativan juustoa ja mausteita mukaansa. Se on vaan niin kätevä, siisti ja neutraali ja halpa niin sitä tulee syötyä.

anu kirjoitti...

Eväät ovat kyllä hyvä idea. Paitsi että evästaukoilu on mukavaa, sujuu poimiminenkin kieltämättä varmasti miellytävämmin kun verensokeri ei ole aivan pohjilla:)

Itse tykkään kesäkurpitsasta kyllä, mutta en juurikaan syö sitä sellaisenaan. Täytetyt kesäkurpitsat ovat hyviä samoin kasviskeitto jossa on kesäkurpitsaa (muut ainekset keittoon ovat peruna, porkkana, parsakaali, sipuli, herneet, kasvisliemijauhe, suola, pippuri ja yrttimauste. Lempiruokia meilläpäin.)

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Minä pidän kesäkurpitsasta oikeastaan vain paistettuna ja jonkun paremman makuisen jutun, yleensä juuston, kanssa. Raakana en itä syö, voi olla että keitossakin se olisi liikaa.

Evästauot ovat kyllä terveellisyyden lisäksi hauskojakin.

anu kirjoitti...

Näin on. Kävin joskus 7-8 -vuotiaana kaverini kanssa lähimetsissä retkillä, joiden ainoa tarkjoitus oli evästeleminen. Kinusimme äideiltä herkkuja mukaan, ja saatoimme istuskella (ja hypellä) useamman tunnin kivillä ja mättäillä evästelemässä. Se oli suunnattoman kivaa.

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Nuo eväsretket kuulostavat kauhean hauskoilta :)

Blog Widget by LinkWithin