13.8.2007

Mukava arki

Tänään olen ollut sellainen kuin haluaisin olla useimpina päivinä. Vähän ahdistunut kyllä, mutta sitä olen nykyään varmaan koko ajan ja se on aika lievää ahdistusta. Pyörän hakeminen korjaamosta ei ahdistanut yhtään ja olin parin asian suhteen pätevä ja aikaansaapa, kävin muun muassa opettamassa isälleni Wordpressin alkeita (hän oppi oikein hyvin).

Pyöräni on kuin aivan uusi taas. Oli ehkä hyvä että valitsin sellaisen kokohuollon pelkkien pahimpien ongelmien korjaamisen sijaan, takarengas oli kuulemma räjähtämäisillään. Nyt siinä on sellainen hieno pistosuojattu (tai joku) ja heijastimellinen rengas joka saa eturenkaan näyttämään ihan tylsältä. Jarruvaijeri oli kuulemma liian lyhyt ja se oli kuulemma kummallista. Haluaisin oppia ymmärtämään ja huoltamaan pyörääni mutta minulla ei ole tarpeeksi motivaatiota.
Huomenna minun pitäisi tehdä jotain kunnollista työnhaun eteen (en ole aivan joutilas ollut viime päivinäkään, vaikka työnhaku ei ole edistynyt, hyödyllisiä juttuja olen kyllä tehnyt), sen jälkeen voisin kokeilla pyöräilyä jonnekin vähän pitemmälle. Aikaisemmin en ole uskaltanut kun pyörä on ollut niin huonossa kunnossa.

Ilmakin on ollut tänään hyvä, hameessa tarkenee mutta ei tule hiki.

Laskin aamulla rahojani ja tulin siihen tulokseen että minulla on varaa korvata hajonneet farkkuni (ne ainoat). Ostin toiset luultavasti samanlaiset, en ole tosin ihan varma sillä samalla merkillä oli useampia aika samannäköisiä ja samasta kankaasta. Toisista ei löytynyt kokoja joten ehkä nuo ovat ihan hyvät. Kysyin sitä myyjältäkin, joka oli stockmannilaisen kohtelias ja osaava (minä en ole törmännyt siellä muunlaisiin, vähän kyllä hämmentää kun minua teititellään). Kuulemma nuo olivat hyvät sellaiselle, jolla on suhteessa paksummat reidet kuin vyötärö (yksi syy siihen miksi inhoan farkkujen ostoa, toinen on se etten voi kuvitella käyttäväni sinisiä farkkuja ja tummissa on vähän huonosti yleensä vaihtoehtoja. Suuri osa paidoistani on mustia ja se ei minusta sovi sinisen kanssa, se on niin paha yhdistelmä että minun on vaikeaa kestää sitä vaatteissani. Olen saanut kuulla olevani vähän kummallinen tuon suhteen). Farkuissa on myös vähän korkeampi vyötärö ja myyjä sanoi ettei ehkä tarvitse näyttää persvakoa niin helposti (hän oli minua nuorempi ja aika trendikkään näköinen), minä olin sitä mieltä että ehkä läskit on hyvä piilottaa. Myyjä oli kohtelias: "Mitkä läskit?"
Toisaalta tämän päivän yksi hyvistä puolista on ollut se että olen pitänyt ulkonäöstäni, toisaalta taas juhlista ylijääneet herkut vähän ahdistavat kun en pysty olemaan syömättäkään niitä. Niinpä minulla on aika paksu ja syyllinen olo ja kompensoin syömällä lounaaksi mustikka-banaani-nektariini-smoothien ja muutaman salaatinlehden ja kaksi luumua. Ainakin nuo herkut loppuvat pian, onneksi.

Aika hyvä päivä, kuitenkin.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

murehdit turhaan painoasi, olin hämmästynyt kun näin sinut Oulussa kaupungilla aiemmin keväällä...

nou hätä siis

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Tällä hetkellä painon murehtiminen liittyy eniten siihen että pelkään että minulle käy niin kuin pari vuotta sitten jolloin ruokavalioni meni aivan sekaisin ja lihoin seitsemisen kiloa mikä ei tietenkään ole kauhean paljon mutta olin aina ollut tyytyväinen siihen että pystyin pitämään tietyn painon, vaikken ollutkaan laiha. Lievästi ylipainoisena minulla ei ollut hyvä olla ja polveni kärsi, vasen polveni on jotenkin heikko. Nyt sitten vähän laihempana pelkään koko ajan että palaan takaisin tuonne.
En kyllä erityisesti halua olla oikeasti laiha, luulen ettei se sopisi minulle ja vaatisi liikaa kieltäytymistä.

daria kirjoitti...

Hei, saako kysyä, minkä merkkiset/malliset farkut? itse olen toivoton päärynä, reidet suhteessa vyötäröön reilusti paksummat ja juuri tästä syystä en ole enää edes jaksanut etsiä farkkuja (vaikka sellaiset tarvitsisinkin), koska en yksinkertaisesti ikinä löydä sopivia, tuntuu että kaikki ovat aivan vääränlaisia minulle. yritä tässä sitten hokea että ei minussa mitään vikaa ole, sen täytyy olla ennemminkin tuo vaateteollisuus joka on outo... kuitenkin, i feel your pain.

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Saa kysyä, olivat merkiltään Very Nice ja malliltaan Caramel, niissä on vähän strechiäkin, minkä olen huomannut välttämättömäksi itselleni. Minä löydän yleensä yhdet suunnilleen sopivat (mutta hinta ei ole kaikkein edullisin), farkkujen ostaminen ei ole aivan epätoivoista. Hollannissa se kyllä oli, kaikkien farkkujen lahkeet olivat niin tiukat etteivät jalkani menneet läpi tai sitten vyötärö oli aivan liian väljä, lopulta päädyin rumiin farkkuihin joita inhosin aina niitä pitäessäni.

Blog Widget by LinkWithin