En pyöräillyt kaupungille (töihin!), oli niin koleaa ja synkkää ja heräsin kahdelta ja uudelleen nukahtamiseen meni aikaa ja eilen oli aivan flunssainen olo. Olen edistynyt sen verran ettei minulle tule kauhean syyllistä oloa siitä että menen bussilla tuollaisessa tilanteessa vaikka rahanmeno ja epäterveellisyys vähän ahdistavatkin. Mutta se on kuitenkin aika turha syyllisyyden aiheuttaja.

Söin tänään ensimmäistä kertaa mikropizzan. En ollut kyllä menettänyt mitään. En vain löytänyt lähikaupasta mitään yhtä halpaa ja vähän houkuttelevampaa evästä. Jos kävisin oikeasti kaupungilla töissä minun pitäisi keksiä joku terveellinen ruokailusysteemi, mutta en nyt jaksa millään tehdä kotona eväitä (enkä keksi muuta kuin salaatin joka menee iljettäväksi kun se eväsrasiassa jääkaapissa).

Sähkökirjat ja uusi puhelimeni ovat aika kätevä yhdistelmä. Voisin tietysti kantaa tavallisiakin (analogisia?) kirjoja mutta haluan että olkalaukkuni olisi mahdollisimman kevyt (reppu olisi tietysti järkevämpi mutta vierastan niitä), puhelin on kuitenkin aina mukana. Olen lukenut Setä Pitkäsäärtä (tai Daddy Long Legs se oikeasti on) odottaessani bussia ja bussissa, ei haittaa vaikka se olisikin vähän myöhässä (tai yleisemmin minä liian aikaisin pysäkillä) ja kun tarina on hyvin tuttu niin ei haittaa vaikka se jääkin aina kesken.