Minun pitää parantaa tapani ja palata huolellisuuteen (olen ollut oikeasti huolellinen). Olen nyt puhunut kolmen kirjapainon edustajan kanssa yhden nolon virheeni (oli puheluihin muitakin syitä kyllä) takia, minun piti kirjoittaa että kirjan alussa on tietyllä sivumäärällä värikuvia ja loppu mustavalkoista mutta lauseeni oli jäänyt kesken niin ettei siinä ollut mitään järkeä. Toisaalta kaikki nuo kolme miestä olivat ystävällisiä ja antoivat hyvän kuvan edustamistaan yrityksistä (tuo työ on sellainen että aika moni paino haluaisi sen mielellään, tai siltä vaikuttaa).

Kävin eilen neuletapaamisessa. Tai en tiedä voiko sitä sanoa varsinaiseksi tapaamiseksi kun paikalla oli minun lisäkseni yksi neuloja mutta hän oli onneksi sellainen jonka kanssa olen jutellut aikaisemminkin ja joka on mukava joten ilta oli ihan onnistunut, istuin siellä puhumassa ja neulomassa ja syömässä vuohenjuustosalaattia.

Aloitin maanantaina uuden neuletyön, kesäisen neuletakin. Ensimmäisellä yrityksellä sain neulottua noin viisi senttiä ja siihen tuli niin monta virhettä että purin sen. Toisella kerralla pääsin viiteentoista senttiin kun tajusin että en ollut lukenut ohjetta tarpeeksi hyvin läpi ja minulta oli jäänyt huomaamatta yksi ohje. Onneksi huomasin myös sen että neuleesta oli tulossa aivan valtava, siinä olisi ollut parikymmentä senttiä ylimääräistä tilaa (ihmettelinkin kun lanka kului huolestuttavan nopeasti). Purin sen ja aloitin tänä aamuna uudestaan, tällä kertaa pienemmän koon mukaan. Toivottavasti se onnistuu nyt (ja nuo ensimmäiset 15 senttiäkin valmistuivat niin nopeasti että pienemmässä koossa se on vielä helpompaa).

Bussilla kulkeminen oli tavallaan mukavaa, ei tarvinnut itse tehdä mitään mutta pyöräilyssäkin on puolensa (ainakin näin hyvällä säällä). Saan tietysti aika paljon enemmän liikuntaa, kahdeksan kilometriä pyöräilyä päivässä on aika parempi juttu kuin bussissa istuminen, varsinkin kun olen ollut liian väsynyt tai flunssainen jumppaamiseen. Painonikin näyttää olevan laskusuunnassa. Pyöräillessä näkee myös aika paljon enemmän, leskenlehtiä ja pieniä sipulikukkia (ehkä posliinihyasintteja ja sinililjoja, tarkistin Googlella että muistin nimiä oikein) ja jäniksen yhden omakotitalon pihalla.