10.4.2008

Nukuin taas aika hyvin ja näin oudon ja pitkän unen johon liittyi muun muassa vähän rappiolla ollut taitoluistelija ja outo tyyppi jonka nimi saattoi olla Philip Lang (ja jolla oli monta lempinimeä) joka oli saanut sakkoja ajettuaan vähän huolimattomasti muinaisella Bentleyllään (kerrankin tiedän mistä joku uniasia tulee, olen eilen lukenut yhtä Peter Wimsey -keskustelua).

Jouduin sulkemaan radion kesken uutisten kun en kestänyt kuunnella juttua kauheista vuokrankorotuksista. Pelkään vähän kaikenlaisia juttuja jotka eivät välttämättä ole lainkaan todennäköisiä, kuten putkiremontti, ja joita ei kannata pelätä etukäteen kun niille ei kuitenkaan voi mitään tehdä (ei oikein voi säästää rahaakaan sitä varten jos vuokra nousee joskus vaikka sen 40 prosenttia kun kuitenkin pitäisi pystyä elämään niillä tuloilla joita saa). Taidan siityä taas vähäksi aikaa uutispimentoon.

Olen ajatellut ettei ujouteni ole estänyt minua tekemästä mitään sellaista mitä olen oikeasti halunnut tehdä, olen opiskellut mitä olen halunnut ja olen muuttanut useamman kerran aivan outoihin paikkoihin joissa en ole tuntenut ketään ja olen käynyt festareilla ja niin edelleen. Olen ollut vaihto-opiskelijanakin tietysti mutta se ei ollut varsinaisesti mikään erityinen unelma minulle, taisin lähinnä vain ajatella että kannattaa käyttää näin hyvä tilaisuus ja koulussakin kannustettiin siihen. Siihen aikaan liittyi kyllä yksi unelma, pieni matka jonka tein pienelle saarelle ja yövyin yksin hotellissa, se oli vähän pelottavaa mutta upea matka.
Joka tapauksessa nyt olen tilanteessa että haluaisin oikeasti tehdä jotain mutta en uskalla. Kaupunginkirjaston nuorten osastolla on ollut syksystä asti lautapelikerho joka on kiinnostanut minua mutta kuvittelin että se on vain nuorille. Nyt siitä on ollut paljon juttuja eri lehdissä ja ilmeisesti sinne voi mennä kuka tahansa. Haluaisin mennä mutta: siellä on vieraita ihmisiä ja pelkään että he kaikki tuntevat toisensa ja pelkään että siellä pelataan vain jotain vaikeita strategiapelejä ja he nauraisivat minulle (olen ollut Oulussa yhden ystäväni kanssa joissain pelitilaisuuksissa joissa pelattiin hauskoja korttipelejä muun muassa). Täytyy varmaan yrittää päästä tuosta pelosta eroon.

Festareista puheen ollen, minusta on tainnut tulla aikuinen siinä mielessä ettei nuoruuteni suosikkibändi enää kiinnosta minua. Manic Street Preachers oli monta vuotta ehdoton suosikkini, kävin katsomassa heitä Helsingin jäähallissa ja Provinssissa kaksi kertaa ja Ruisrockissa kerran ja ostin kaikki levyt jotka löysin ja singlet. Sitten tapahtui jotain kun olin noin 24-vuotias ja yhtäkkiä en ollutkaan enää kiinnostunut vanhoista suosikeistani ja aloin kuuntelemaan aivan erilaista musiikkia, sellaistakin jota en olisi voinut kuvitella kuuntelevani. Ja entisen suosikkini uusi musiikki alkoi kuulostamaan epämääräiseltä meteliltä. Nyt he ovat ilmeisesti tulossa Ouluun kesällä ja minua ei kiinnosta. Tavallaan olisi hauskaa käydä Oulussa ja nähdä vanhoja tuttuja (jos he haluavat nähdä minut) ja niin edelleen mutta en enää ole fani ja ajattelen vain että he kuitenkin soittavat uusia lauluja joista en pidä. Täytyy katsoa jos minulla olisi kesällä rahaa ja lippuja ei myytäisi loppuun niin voisihan sitä miettiä, sellaista kesälomamatkaa. Ja jos liput myydään loppuun hetkessä ei minun tarvitse päättää (mutta eivät he varmaan enää ole niin suosittuja jos ikinä olivat?). Kesä tuntuu kyllä niin kaukaiselta enkä tiedä mitä silloin tapahtuu, eihän sitä tiedä vaikka minulla olisi töitä (hah), en osaa suunnitella mitään pitkäaikaista.

9 kommenttia:

Kaura kirjoitti...

Olisiko lautapelikerholla kontakti-ihmistä, jolta udella pelien laatua? Itse varmaan lähettäisin sähköpostia. Vaikka periaatteessa saattaisi olla helppoa käydä ensin vaikka ihan pelkällä vakoilureissulla katselemassa, vielä helpompaa on kysellä etukäteen.

Täkäläisessä yhdistyksessä on muuten ollut lautapelikerho kerran kuussa nuorille ja nuorille aikuisille ja se on toiminut tosi hyvin! Meidän jengihän on autismin kirjolla eli sosiaalinen kanssakäyminen on hankalaa, mutta pelaaminen helpottaa tosi paljon, kun ei tarvitse keskittyä tuijottamaan toisia silmiin tms. :-) Tuli vaan jutustasi mieleen, miten mainio toimintamuoto tuo pelaaminen voi olla monenlaisille immeisille.

Ujous on mun mielestäni maailmassa tärkeä voimavara. Esmes ujo saattaa saada hyvin arvokkaan perspektiivin vähän etäämpää, nähdä laajemmin kuin se, joka tohottaa koko ajan keskiössä.

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Se kokemus minulla on kyllä lautapeleistä ettei varsinainen pelaaminen vaadi (välttämättä, joissain peleissä sillä on varmasti merkitystä) mitään erityistä sosiaalista kanssakäymistä ja kun pääsee pelaamiseen asti niin ujouskaan ei haittaa.
Sähköposti on hyvä idea, luulen että saisin osoitteen äitipuoleltani joka on kirjastossa töissä ja voisin kysellä häneltä vähän muutenkin. Luulen myös että tiedän missä he kokoontuvat, se ei ole mikään salainen kammio vaan aika avoin paikka jossa heitä voisi olla helppoa vakoilla. He kokoontuvat tiistaisin, ajattelin tehdä tiedustelureissun ensi viikolla, jos satun olemaan kaupungilla.

heidimaria kirjoitti...

Ihan mahtavaa, että olet kuitenkin uskaltanut elää ja kokea. Se vaihto kuulostaa musta tosi pelottavalta. Minäkin olen hirveän ujo ja pelkään kaikkea mahdollista ja mahdotonta, enkä varmaankaan ikipäivänä uskaltaisi lähteä, vaikka haluaisin kyllä. Luin muuten sen sun kirjoittaman kirjankin vaihdostasi, ja tykkäsin:)

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Minun vaihtoni oli ehkä pelottavampi kuin yleensä, tai ehkä minä vain pelästyn helpommin. Yleensä ne ovat kai kuitenkin sellaisia että vaihtareita ohjataan aika hyvin ja ympärillä on muita samassa tilanteessa olevia. Mutta kyllä minun varmaan pitäisi selvitä yhdestä lautapelikerhosta jos olen saanut itseni hoidettua vieraaseen maahan.
Ja kiitos :)

(sopivasti sanavahvistukseen osui sana jonka loppuosassa on hollantilainen sana, ainakin niin kuvittelen).

Anonyymi kirjoitti...

Kiva olisi jos kävisit Oulussa :)

Kannattaa mennä lautapelikerhoon. Ja ties vaikka sieltä sattuisi löytämään työn saamisen suhteen tärkeitä ihmisiä.


Fanta

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Oulun matka houkuttelee kyllä ilman festariakin, täytyy katsoa jos olisi varaa sellaiseen kesälomajunalippuun. Olisi kyllä hauska nähdä taas :)

toimistotyöntekijä kirjoitti...

Hei,
mun täytyy tunnustaa, että mä olen ihan pihalla: siis 40% korotus vuokraan?? Mitäääh??

nimim. pihalla - taas

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Eilen uutisissa puhuttiin vuokrankorotuksista, jossain päin oli ollut jopa 40 % korotus ja tietysti minun pitää alkaa heti pelkäämään sellaista :)

toimistotyöntekijä kirjoitti...

Joo, mä tiedän ton: mä pelkään kans aina pahinta. :-/

Blog Widget by LinkWithin