tag:blogger.com,1999:blog-12351146.post4103048991369124532..comments2023-10-24T14:22:33.345+03:00Comments on Näkymätön tyttö: PelkoaNäkymätön tyttöhttp://www.blogger.com/profile/18443850065533682027noreply@blogger.comBlogger1125tag:blogger.com,1999:blog-12351146.post-18667942758349473982009-02-04T16:34:00.000+02:002009-02-04T16:34:00.000+02:00Tiedätkö, kun luin tätä, minulle tuli yksi kohta m...Tiedätkö, kun luin tätä, minulle tuli yksi kohta mieleen siitä kirjasta, jota suomennan. Se jotenkin kolahti minuun täysillä, ja vaikken tietysti tiedä, kolahtaako se sinuun, niin jaanpa nyt kuitenkin: Sinä hetkenä, kirjoittaa tuo vanha, viisas setä, sinä hetkenä, kun ihmiseen iskee pelko kontrollin romahtamisesta, se on jo romahtanut. Ei siis ole enää mitään lisää pelättävää.<BR/><BR/>Eikö olekin kummallinen ajatus? Minusta tuntui ihan hullulta, pelkäsin lapsena koko ajan, että piankin minut viedään piipaa-autolla sairaalaan ja lobotomiaan (en tietenkään tiennyt, ettei sellaisia enää tehty, olin lukenut lobotomiasta jostakin aikuisten kirjasta, siitä ja sähköshokeista ja pelkäsin piipaa-skenaarion toteutumista tosissani), ja etten saa romahtaa.<BR/><BR/>On jotenkin niin kumma ajatus, että oikeastaan olin jo romahtanut. Sillä tottahan se tavallaan on. Oikeastaan vasta kun tosissani tajusin sen vuosia myöhemmin, tajusin asioiden olevan pahasti pielessä, vasta sitten aloin varovasti rakentaa elämääni uudelleen. Romahtelen kyllä edelleen mutta jotenkin se pelko siitä, mihin romahdus seuraavan kerran yltää, on hellittänyt. <BR/><BR/>Hmm, en tiedä, onko tästä sinulle apua, mutta minulle oli. Että voi lakata pelkäämästä sitä, että menettää hallinnan. Kummallinen siirto, vähän kuin pelaisi shakkia itsensä kanssa.Veloenahttps://www.blogger.com/profile/05933218355713361785noreply@blogger.com