Minä haluaisin olla sellainen ihminen joka kulkee muisti- tai luonnoskirjan kanssa ja kirjaa ylös ideoita ja huomioita ja luonnostelee. Olen yrittänyt kovasti, minulla on aina muistikirja mukana mutta harvemmin siihen tulee mitään merkittyä. Luonnostelukin tuntuu liian vaivalloiselta.
Siitäkin tunnen syyllisyyttä.
Minulla on todella harvoin tylsää. Tällä hetkellä tuntuu siltä ettei vuorokaudessa ole tarpeeksi tunteja kaiken tekemiseen, luulen että minun pitää yrittää vähän rauhoittua. Tänään väsyttää, en jaksa keskittyä töihini. Onneksi se on hyvin mekaanista.
Tänään menen nukkumaan ennen kymmentä, aivan varmasti.
Ja lopetan työt neljältä ja voin vähän siivota, jos jaksan. Ehkä en, nytkin voisin hyvin mennä nukkumaan.
Toivon että pystyisin nukkumaan päivällä mutta se ei ole onnistunut sen jälkeen kun olin parivuotias, ellen ole pahassa flunssassa. Muuten tulen vain sekavaksi ja huonovointiseksi. Päiväkodin pakkonukutuksista saattoi jäädä traumoja.
Tekstit
1 kommentti:
Minä olen niitä ihmisiä myös joilla ei ole koskaan tylsää ja tekemistä riittää aina enemmän kuin ehtii tehdä - vaikkei se tekeminen järin fiksua olekaan. Aikaa ei ole koskaan tarpeeksi ja elämä juoksee hirveää vauhtia eteenpäin. Oikeastaan mitään ei tarvitse odottaa, kun se hetki kuitenkin kohta koittaa. (Ja hankalaa seurustella sellaisen kanssa jolla on jatkuvasti tylsää, elämä matelee eikä odottamistakaan jaksa).
Fanta
Lähetä kommentti