Lapsuudessani perheeni omisti mökin, isovanhempieni rakentaman. Se oli pieni, meillä ei ollut edes ulkohuussia. Tonttikaan ei ollut suuri mutta ainakin järvi oli lähellä ja hyvä sauna.
Olen muutaman kerran käynyt oikealla mökillä, sellaisella joka sijaitsee järven rannassa jossain kaukana kaupungista. Naapureita ei ole ja siellä vietetään koko kesä. Se tuntuu eksoottiselta. Meidän mökillämme oli paljon naapureita ja se sijaitsi muutaman kilometrin päässä kotoamme. Siihen se mökkeily osittain kaatuikin, siellä vietettiin aikaa sen verran että piha pysyi kunnossa ja mökkeily muuttui työleiriksi. Tai ei siirtolapuutarhassa mökkeillä, siinä on kyse jostain muusta.

Mökki myytiin kymmenen vuotta sitten. Luulin kaipaavani sitä enemmän.


Viikonloppuun mahtui paljon. Siskon tapaaminen ja syysmarkkinat ja Sulkurannan siirtolapuutarhan avoimet ovet ja melkein valmiit villasukat.
Arjen myötä väsymys ja stressi ovat palanneet. Tänään meille kerrotaan opinnäytetyöstä ja valmistumisesta enemmän. Pelottaa.