3.9.2005

Lauantai, selityksiä.

Olin torstaina kouluystävän kanssa kaupassa. Nappasin hyllystä yleensä käyttämääni pesuainetta. Kotona kävi ilmi ettei se ollut oikeaa merkkiä eikä edes pesuainetta. Huuhteluainetta en käytä (siihen ja kuivausrumpuihin liittyi jotain, en muista mitä).

En oikeastaan unohtanut kirjaston salasanaa. Minulla on ollut kaksi kirjastokorttia, selaimen muistiin on talletettu molempien salasanat ja kyllästyin siihen että aina piti valita. Poistin toisen, se oli se oikea kortti. Salasanaa en tietenkään muistanut.

Harmikseni suunnittelemieni kirjojen näkeminen kirjastossa tai kirjakaupassa ei juuri säväytä, en sitä niin usein tapahdu että turtuminen olisi ymmärrettävää. Tuo kirja oli jopa pikalainoissa. Yksi niistä harvoista kirjoista, joita en ole lukenut vaikka kannen olen tehnytkin (eikä niitä kansiakaan kyllä ole kuin parikymmentää yhteensä). Uutuushyllystä löytyi toinenkin isän kustantama kirja (aina täytyy mainita, että olen saanut työni suhteilla etteivät ihmiset vain saa väärää kuvaa).

Tunnen syyllisyyttä siitä etten harrasta kulttuuria enempää, teatterissakaan ei tule käytyä kuin ehkä kerran viidessä vuodessa jos niinkään usein (ja viimeinen nähty oli onneton Taru sormusten herrasta -musikaali Jyväskylän kaupunginteatterissa). Nytkään en aio harrastaa pelottavaa korkeakulttuuria, menen lokakuussa katsomaan Mestaritontun seikkailut. Mestaritonttu oli yksi lapsuuteni suurista kirjoista. Ei ehkä suosikkini, se oli aika synkkä. Mestaritonttua kuitenkin luettiin meillä paljon ja muistan käyneeni katsomassa sen jatko-osan perusteella tehdyn näytelmän (lapsena kävin teatterissa). Pakkohan se on mennä katsomaan.

Huomisen ruokaan ei oikein jäänyt rahaa, sekin taitaa olla riisipuuroa. Jos tuo nyt onnistuu, en oikein muista miten se piti valmistaa haudekattilassa. Tarkoituksena on päästä eroon siitä mehukeitosta.

4 kommenttia:

matonen kirjoitti...

Kannet näytti aika hienolta.

Riisipuuro haudekattilassa syntyy itsestään, kun kuumentaa puuroon tulevan nesteen(maito/vesi) ensin ja lisää sitten sen ja riisit siihen ylempään osaan ja kiehuvaa vettä alempaan. Varottava vain ettei alaosan vesi kiehu kokonaan tyhjäksi.

Jotain hyötyä oli siitä muuten turhaakin turhemmasta talouskoulusta, jonne nuorena tyttönä eksyin...

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Minun piti mennä talouskouluun mutta meninkin harjoitteluun välivuotenani. Puurosta tuli ihan hyvää, laitoin ensin yläosaan riisiä ja vettä, sitten kun vesi oli imeytynyt (alaosassa tietysti vettä kuumenemassa) liässin maidon, sitten se hautui itsekseen tunnin verran. Olisi kyllä ollut parempaa jos olisin muistanut lisätä suolaa. Huomenna sitten.
Alaosan veden poiskiehumista pelkään aina, sitä on niin vaikeaa tarkkailla. Sain haudekattilan pari vuotta sitten toivottuna joululahjaksi. Sillä saa tehtyä kyllä hyvät puurot.

matonen kirjoitti...

Välivuonna minäkin talouskouluun päädyin, kun oli pakko hakea johonkin.

Olen kanssa suunnitellut tuollaisen haudekattilan hankkimista, mutta se on jäänyt.

Riisiä olen kyllä päättänyt välttää, kun se ei ole niin ekologista(kai), mutta ohrapuuro kokonaisista suurimoista olisi ihanaa.

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Riisi ei taida olla erityisen terveellistäkään. Ohrapuuro olisi hyvää mutta en ole ikinä saanut sitä onnistumaan, en tiedä onnistuisiko haudekattilassa.
Joskus harmittaa etten mennyt talouskouluun, kuvittelen että olisin oppinut siellä jotain hyödyllistä.

Blog Widget by LinkWithin