Olen aloittanut kirjoittamisen tänään kaksi kertaa ja poistanut molemmat tekstinalut. Ajatus ei kulje.
Tauti ei vain mene pois mutta ainakin sain tehtyä kiisseliä. Siitä ei tullut tarpeeksi paksua, taaskaan. Kadehdin äitini kykyä tehdä hyvää kiisseliä. Minä osaan tehdä mehukeittoa.
Tekstit
2 kommenttia:
Minäkin osaan tehdä mehukeittoa... Ja kun en siitä niin kovasti pidä, niin meillä syödään lähinnä mamman tekemää kiisseliä, milloin mamma on sitä tekemässä. Parasta on mansikkakiisseli tai mansikka-raparperi. Ihan hyvää myös vadelma-punaviinimarjakiisseli.
Minäkään en pidä mehukeitosta. Täytyy ensi kerralla muistaa laittaa paljon reippaammin perunajauhoja.
Mansikka-raparperikiisseli on ihanaa. Minun äitini tekee kiisselin yleensä omatekemänsä sekamehun jälkimehusta, siinä on parhaimmillaan viinimarjaa, vattua, mansikkaa ja ehkä jotain muutakin. Kiisselistä tulee paksua ja jollain tavalla läpikuultavaa tai kirkasta tai jotain.
Lähetä kommentti