14.10.2005

Hyvää musiikkia

En tiedä mitä eilen kuuntelemani, iTunes satunnaisesti antama musiikki kertoo minusta. Hyvää se oli, paitsi muutama laulu joiden yli hyppäsi.

1. Lee Hazlewood & Nancy Sinatra: Sand Innostuin Nancy Sinatrasta joskus kesän lopulla, Lee Hazlewood tuli kaupan päälle.
2. Javier Ruibal: Isla Mujeres Hyvältä sattumalta löydetyltä maailmanmusiikkilevyltä.
3. The Contours: Do you love me Joskus vuosi sitten tutustuin vähän vanhempaan musiikkiin. Hauskaa reipasta rokkia.
4. Badly Drawn Boy: Take The Glory olin melkein unohtanut Badly Drawn Boyn. Hänen parin vuoden takainen levynsä One Plus One Is One on ehkä täydellisimpiä omistamiani, aikaisemmasta tuotannostaan en niin välittänyt. Pehmeän särmikästä ja karheaa, Take the Glory sopii hyvin syksyyn, tunnelmansa ja sanojensa puolesta.
5. Lee Hazlewood: Stone Cold Blues Nancy Sinatran sivutuotteena tietoisuuteeni tullut Hazlewood on sopivan outo ja hauska. Tai ainakin kuvittelen lauluissa olevan mukana huumoria.
6. New Order: Here To Stay New Order on minulle aika vieras, tästä pidän vaikkei se sovikaan täysin musiikkimakuuni.
7. The Cure: From The Edge Of The Deep Green Sea (Live) Minun piti joskus tutustua paremminkin The Cureen mutta sse jäi yhden live-levyn ostoon. Tuolla laululla on hienio nimi.
Niihin aikoihin kun levyn ostin niin harjoittelin miesten kanssa kommunikointia, sellaisten jotka ovat turvallisen kaukana. Tästä tulee mieleen singaporelaislähtöinen fanaattinen Cure-fani, joka asui jossain Yhdysvaltojen keskellä. En tiedä mitä hänelle tapahtui hänen palattuaan kotimaahansa.
8. Salif Keita: Moussolou Lisää sattumalta löydettyä maailmanmusiikkia, hauskaa mutta vielä vailla henkilökohtaisempia muistoja.
9. Nancy Sinatra: These Boots Are Made For Walking Lisää Nancya. Tämän mukana on hauskaa laulaa, se on yksinasumisen hyviä puolia.
10. Souad Massi: Bladi Lisää maailmanmusiikkia. Ehkä iTunes soittaa mieluummin lauluja joihin olen vasta tutustunut?
11. Badly Drawn Boy: One Plus One Is One Badly Drawn Boy saattaa olla Suomessa vähän tuntemattomampi, tai sitten ei. Minä ainakaan en hänestä juuri mitään tiedä (muuta kuin hassun oiean nimensä). Hän teki musiikin Nick Hornbyn kirjaan perustuvaan elokuvaan, oliko sen nimi About a Boy.
12. The Beatles: Come Together Löysin Beatlesit vasta ehkä vuosi sitten, ja yllätyin siitä miten hyviä he oikeasti ovat.
13. Kaiser Chiefs: What Did I Ever Give You? Kaiser Chiefskin on hyvin tuore tuttavuus, tästä tulee mieleen Hollanti ja kesä. Sosiaalisimmille ihmisille se ehkä tarkoittaisi ystäviin liittyviä muistoja, minulle sitä kun katsoin Live8-konserttia BBC:llä. Kaiser Chiefs teki vaikutuksen lauluilla, joiden mukana pystyi heti laulamaan.
14. Lauri Tähkä: Juomaripoika Lauluun ei liity erityisiä muistoja, ainakaan sillä tavalla kuin bändiin. Olin siskoni ja hänen ystäviensä kanssa Provinssissa joskus 2001, silloin siellä esiintyi vaikka mitä suuria bändejä. Minä välttelin suuria väkijoukkoja ja kuuntelin pieniä bändejä. Lauri Tähkän pohjalaisuus tehosi.
15. System Of A Down: Mr. Jack Siskon vaikutuksesta opin kuuntelemaan raskaampaakin musiikkia. System of a Down toimii kuitenkin parhaiten jumpatessa.
16. Lee Hazlewood & Nancy Sinatra: Jackson Tämänkin mukana on hauskaa laulaa.
17. Stereophonics: A Thousand Trees Stereophonicsin kaksi ensimmäistä levyä ovat hyviä, paikoitellen loistavia. Sitten heistä tuli tylsiä. A Thousand Trees on outo tarina pienestä kaupungista, kuten parhaimmat heidän lauluistaan.
18. Erasure: Blues Away Erasure oli ensimmäinen varsinainen musiikki-idolini, ehkä hieman outo valinta 12-vuotiaalle.
19. The Troggs: Wild Thing Lisää vähän vanhempaa musiikkia. Hauska.
20. Catatonia: Don't Need The Sunshine Ei pidä sekoittaa melkein kaimaansa, joka soittaa raskaampaa musiikkia. Catatonia taisi hajota vuosituhannen vaihteen tienoilla enkä heidän loppuvaiheitaan edes seurannut, pari ensimmäistä levyä olivat kyllä hyviä. Catatoniassa minuun vetosi monta asiaa, walesilaisyys (jossain välissä neljä suurinta suosikkiani, Manic Street Preachers, Stereophonics, Catatonia ja Super Furry Animals, tulivat kaikki Walesista), kymrinkielisyys, laulaja Cerysin erikoinen ääni ja aksentti, kaunis pop-musiikki. Heiltä löytyy surullisia ja energisiä lauluja melkein joka tilanteeseen. Don't Need the Sunshine piristää.
21. The Beatles: In My Life
22. Athlete: El Salvador Tämä oli jonkinlainen hitti pari vuotta sitten ja jäi päähäni häiritsemään.
23. Belle & Sebastian: Legal Man Jostain syystä minusta on tuntunut että minulla on melkein velvollisuus tutustua Belle & Sebastianiin paremmin. Jotkut heidän lauluistaan tuntuvat vaikeilta, Legal Manista pidin heti. Ostin sen singlenä Kuopiosta, torin lähellä olevasta liikkeestä. Mummolani on Kuopiossa, joten se on tuttu kaupunki, silloin katselin sitä vähän eri silmin. Olin pääsykokeissa, asuin mummolassa ja olin selvinnyt juuri pitkäaikaisesta ahdistuksesta. Viidessä vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon.
24. The Beatles: And I Love Her
25. Manic Street Preachers: Enola/Alone Pitkäaikainen suosikkini, eniten minuun vaikuttanut bändi. Jossain vaiheessa huomasin että muutakin musiikkia löytyy, parempaakin.

3 kommenttia:

Anada kirjoitti...

Lauri Tähkä & Elonkerjuu on muuten aika hyvä orkesteri. Vetoaa myös tällaiseen ei-pohjalaiseen :)

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Minussa ei ole tippaakaan pohjalaisuutta mutta jotenkin kummasti se toimii. Kunnon rock-asennetta, sanoituksisssakin.

anada kirjoitti...

Tähkä on hyvin rock!

Beatlesiin en ole hirveästi itse ihastunut, vaikka olenkin koittanut sitä kuunnella. En tiedä missä on vika, ehken ole vielä löytänyt heitä.

Ja tuossa Nancy Sinatran Bootsilaulussa on asennetta.

Blog Widget by LinkWithin