31.10.2005

Loma

Perjantaina istuin viitisen tuntia bussissa, äidin luo Jyväskylään.
Lauantaina siskoni tuli miehensä kanssa käymään. Saunomista, kekustelua ja kortinpeluuta.
Sunnuntaina leivoin epäonnistuneen omenapiirakan ja söin liikaa viipurilaisia marmeladeja. Vieraat lähtivät iltapäivällä.
Maanantaina kävelin kaupungille, ostin uimapuvun ja kävimme katsomassa äideistä parhaimman.
Tiistaina kävin ulkona valokuvaamassa ja etsimässä männynkäpyjä jouluaskarteluun.
Keskiviikkona pesin kolme koneellista pyykkiä. Vai olikose sittenkin tiistaina? Ehkä en tehnyt keskiviikkona mitään.
Torstaina lähdin Turkuun, neljä tuntia junassa. Matkustin isäni luo kahdella bussilla kun en tajunnut että yhdelläkin oli päässyt. Rinkan kanssa oli vaikeuksia. Isäni oli jo Helsingissä kirjamessuilla ja hänen vaimonsa töissä. Kävin taidenäyttelyn avajaisissa, äitipuoli antoi kutsun. Tunsin itseni ulkopuoliseksi ja epäsosiaaliseksi. Jotkut maalaukset olivat hienoja.
Perjantaina siskopuoleni ja tyttärensä saapuivat Ruotsista. Istuimme juttelemassa, hauskaa. En näe heitä kovin usein mutta tulemme toimeen hyvin, ikäerosta huolimatta (minulla kävi hyvä tuuri vanhempieni avioeron kanssa). Kävimme kaupungilla, norin halusi ostaa karvasaappaat. Kävin läpi isotätini valokuvia opinnäytettäni varten, olivat hienoja. Illalla saunoimme ja uimme taloyhtiön altaassa. Minulle tuli saunasta huono olo, niin käy aika usein. Pakkasin tavarani niin että pystyin laittamaan rinkan säilytykseen.
Lauantaina matkustimme Helsinkiin (muut kuin siskopuoli). Jätin rinkan asemalle ja menimme metrolla Hakanimen halliin (jännittävää). Kävimme kahvilla, ostin kaulaliinalankaa (ja näimme Tarja Halosen!). Palasimme keskustaan kävellen, hieno ilma, ja erosin muista. Eksyin Stockmannille. Minua alkoi heikottamaan, maa keinui jalkojen alla. Ostin Akateemisesta kaksi romanttista pokkaria matkalukemiseksi. Matkustin yksin ja sekavana lähijunalla kirjamessuille. Törmäsin isääni messukeskuksen ulkopuolella. Annoin hänelle säilytettäväksi ja majapaikkaamme kuljetettavaksi laukkuni, jossa oli vaihtovaatteet ja hammasharja. Kuljin messuilla edelleen sekavana. Löysin yhdeltä osastolta vanhan tutun, yhden niistä ihmisistä joita minun piti illalla tavata. Siellä oli myös ihminen, joka yllättäen tunnisti minut bloginpitäjäksi. Siinä mielentilassa se tuntui melkein normaalilta, oikeastaan olin jo odottanutkin sitä, minusta tuntui aivan normaalilta että minut tunnistetaan (saattoi johtua siitä että olin väsynyt ja nälkäinen ja kaikinpuolin sekava. Mutta myös todella oudolta. Tapasin ennen kuutta tuttuni ja menimme yhdessä keskustaan, ennaltasovitulle tapaamispaikalle. Sinne saapui yksi jonka olin tavannut aikaisemminkin, yksi jota en tunne hyvin netissäkäään ja yksi jonka olen tuntenut netissä melkein vii vuotta mutta en ole ikinä tavannut. Jatkoimme ravintolaan. Ruoka oli hyvää ja seura ja ravintola outo. Paras ilta pitkään aikaan, väsymyksestäni huolimatta, tai ehkä sen takia. En muistanut olla ujo. Tapasin muun perheen ja menimme raitiovaunulla (olimme ostaneet vuorokauden matkailijakortit julkiseen liikenteeseen) serkkuni asuntoon, jossa ei ollut serkkuani mutta joka oli hieno. Kävi ilmi että vaatteeni ja hammasharjani olivat messukeskuksessa. Illalla minulla ei ollut muuta lukemista kuin Helsingin lähiliikennejunien aikataulukirja. Minulla oli melkein tylsää, kerrankin.
Nukuin huonosti ja heräsin liian aikaisin. Väsymyksen lisäksi oloni oli rähjäinen. En kanna kaunaa isälleni tavaroideni unohtamisesta mutta anteeksipyyntö olisi ollut kiva. Hortoilin pari tuntia kirjamessuilla, kävin kahvilla perheen kanssa ja lähdin keskustaan. Ostin junalipun, eväitä ja hain rinkkani säilytyksestä. Sitten odotin. Juna oli aivan täysi ja myöhässä. Luin matkalla kahta kirjaani ja neuloin kaulaliinaa. Kuljin pitkän junan toiseen päähän jonottamaan ravintolavaunuun, piti ostaa vettä.
Tänään aion käydä terveydenhoitajalla valittamassa outoa oloa, kaupassa ja kirjastossa (yksi levy ainakin on myöhässä). Väsyttää ja olen hukannut työmotivaation jonnekin mutta töitä pitäisi tehdä. En oikein muista miten arkielämässäni pitää olla.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Minäkin olisin halunnut syysloman ja päästä Helsinkiin kirjallisuusmessuille... :( Noh, onneksi minulla ei ole tällä hetkellä samanlaista stressiä sen päättötyön kanssa. Tsemppiä hommaan.


Fanta

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Syysloma ja messut olivat kyllä hauskat mutta stressi ei. Minä kävisin mieluummin luennoilla kuin stressaisin kolmesta suuresta itsenäisestä työstä ja muutamasta pienemmästä jutusta.

sisatto kirjoitti...

Oli hauska tavata lauantaina!

Hyvää syksyn jatkoa toivottaapi

Vesa

Tuazophia kirjoitti...

Mä eksyin säännöllisesti Helsingin keskustan Stockalle, kunnes olin asunut täällä suunnalla jo useamman vuoden. Mulla on aina ollut hyvä suuntavaisto, mutta jostain syystä se tuolla kaupassa aina sekosi täysin ja tulin ulos mistä milloinkin ihmetellen, että missä olenkaan. Onneksi silloin ei vielä ollut tunneleita muualle kuin Akateemiseen kirjakauppaan ja sen sentään aina tunnistin.

Anonyymi kirjoitti...

Onneksi olkoon, sinä olet tullut jo aika näkyväksi! :)

Näkymätön tyttö kirjoitti...

sisatto, oli tosiaan hauskaa tavata.

tuazophia, tiesin että Stockmannilta pitäisi päästä jotenkin Akateemiseen ja harhailin kauan alhaalla. Jossain vaiheessa huomasin olevani kynien ja vihkojen keskellä. En varmaan löytäisi reittiä uudestaan.

anonyymi, välillä on melkein liiankin näkyvä olo. Blogin pitäminen on kyllä tehnyt todella hyvää itsetunnolleni.

Blog Widget by LinkWithin