Provosointia

Minun ei pitänyt kirjoittaa tänään, ainakaan nyt mutta ärsyynnyin.
Tai turhauduin.

Nimittäin tiettyjen miesten keskustelutaidottomuuteen. Nuo keskustelut menevät aina samalla tavalla. Mies-joka-ei-saa-naista sanoo "Kaikki naiset ovat huoria ja haluavat vain seksiä väkivaltaisten ja rikollisten miesten kanssa eivätkä meidän kohteliaiden ja kilttien miesten kanssa". Nainen yrittää kovasti jättää rivoudet ja loukkaukset huomioimatta (ja samalla miettii mitä ihmettä se kiltteys miehille tarkoittaa) ja koska ei tunne kaikkia maailman, tai edes Suomen, naisia (miten kotona viihtyvät ja naisia tapaamattomat miehet tuntevat heidät?) niin voi hän puhua vain omasta ja ystäväpiirinsä puolesta. Hän sanoo että ystävänsä (ehkä jotain poikkeusta lukuunottamatta) seurustelevat kunnollisten ja kilttien miesten kanssa ja ettei hän itsekään haluaisi väkivaltaista juoppoa (koska ei pidä baareista eikä väkivallastakaan ja on menettänyt kiinnostuksen joihinkin miehiin pienemmistäkin rikkomuksista).
Seksitön mies väittää naisen valehtelevan ilkeyttään. Nainen ei haluaisi paljastaa ystäviensä nimiä mutta yrittää vielä sanoa, että ystävät seurustelevat nörttien kanssa ja ettei se ole mikään ongelma. Seksitön mies kyseenalaistaa että nainen on edes olemassa. Ja valehtelee joka tapauksessa. Joku muu saattaa suuttua ja sanoa että mies valehtelee yhtä paljon, missä ovat todisteet? Mies sanoo että Panullekin kävi niin. Nainen ei ole aivan varma mitä tapahtui eikä kehtaa kysyä mutta epäilee että yhden ihmisen kokemus riittäisi todisteeksi, tai seksittömän miehen röntgenkatse joka paljastaa kadulla kävelevien parien miehet väkivaltaisiksi öyhöttäjiksi.
Joskus nainen sanoo itsekin olevansa sinkku ja seurustelun tuntuvan epätodennäköiseltä, vaikka on kiltti ja kunnollinen ja raitis ja melkein neitsytkin. Nainen saa kuulla olevansa liian nirso (sitä hän on itsekin miettinyt, ehkei seurusteluun tarvita sen kummempia tunteita, pitäisi vain suostua jos joku kysyy) tai hänen rimansa on liian korkealla (sitä nainen ei hyväksy, hän haluaisi suht raittiin miehen joka olisi uskonnoton ja kiinnostunut spekulatiivisesta fiktiosta ja osaisi puhua (ei tunteistaan mutta muuten), ei olisi mielenterveysongelmainen (ainakaan pahasti) ja miellyttäisi naista (joka on joskus ollut ihastunut vähän oudonnäköiseen tyyppiin vuosia (sitten), vaikka asian myötäminen tuntuukin loukkaavalta miestä kohtaan, ehkä rima on sittenkin turhan korkealla).
Naiselle sanotaan myös, että seksiseuraa hän kyllä löytäisi, miksi hän ei siihen tyydy, kun ei kerran parempaakaan saa ja on kuitenkin siinä paremmassa asemassa kuin seksinhimoiset neitsytmiehet. Nainen on ujo ja tietää olevansa estynyt. Hän myös tietää kykenevänsä seksiin tuntemattoman kanssa, niinhän menetti neitsyytensä ja välillä hän miettii vaatiiko hän sittenkin liikaa, jos pitäisi vain harrastaa seksiä tuntemattomien kanssa ja toivoa rakastuvansa. Ongelma on vain siinä että seksistä olisi kiva nauttiakin ja ensimmäinen kerta meni niinkin hyvin vain miehen kokemuksen vuoksi (ja koska hän oli kaikista muista puolistaan huolimatta kiltti mies). Seksi tuntemattomien kokemattomien miesten kanssa ei ehkä sujuisi, nainen ei ole hyvä aloitteissa. Ei nainen vaadi mieheltä suurta kokemusta (tai mitään kokemusta) mutta tunteet saattaisivat olla silloin hyödyllisiä, aivan yhdentekevän ihmisen kanssa se ei onnistuisi. Ei kyllä seksi tuntemattoman seksitaiturinkaan kanssa kiinnosta, nainen on liian arka siihen.

Silti kilttinä ihmisenä nainen tuntee huonoa omaatuntoa siitä että hänen mahdollisuutensa ovat niin paljon paremmat. Oven takanain suuri näkymättömien miesten lauma taistelee naisen suosiosta.