1. Korkeampi voima ei halua minun syövän karkkia
Estääkseen sen otti tililtäni viisi euroa niin etten voinut maksaa kortilla ja jätti juri ja juuri niin paljon rahaa lompakkoon että pystyin ostamaan leipää ja banaania. Jugurtti, kompostipussit ja karkit jäivät kauppaan.
2. Sänkyjuttuja
Peittoni on sekä liian pieni että yrittää ärsyttävästi tulla ulos pussilakanasta. Kammoan pussilakanan aukkoa enkä pysty nukkumaan jos se on pääpuolessa.
3. Yöväen presidentti
Aina ei kuule oikein kun on pesemässä hampaita ja äiti huutaa olohuoneesta jotain. Hampaiden pesun ajan mietin loistava idea se oli ja miten Sauli Niinistö oikeastaan voisikin olla vampyyri. Pettymys oli suuri kun kuulin oikean uutisen.
+ 1 bonusteksti
Vesijumpassa oli kivaa ja saunassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
9 kommenttia:
Hylätty aihe tai ei, mutta sama juttu pussilakanan kanssa. On myös inhottavaa, jos peitto valuu toisesta päästä ja yläosaan jää pelkkää lakanaa.
Sen yläosan peökän lakanan lisäksi siinä on inhottavaa se ulosvalunut peitto, jostain syystä se tuntuu ikävältä jaloissa. Rytyssä oleva peittokin on inhottava.
Kohta 2 tuntuu tosiaan liiankin tutulta. Pakko aina kääntää se peitto ympäri, tai pahimmassa tapauksessa nousta jopa yöllä ylös sängystä laittamaan peittoa kunnolla.
Sauli Niinistö kyllä vois olla vampyyri. Ja Alexander Stubb myös.
Nimenomaan! Peitto pitää olla oikein päin. Oikein päin se on pussilakanan aukko jalkopäädyssä.
Heppu ei mielestäni edelleenkään kiinnitää asiaan vakavasti huomiota. Se on ikävä yllätys, kun kaivautuu toisen peiton alle ja se peitto onkin väärin päin!
Minä olen joskus herännyt niin että peitto on kääntynyt väärin yön aikana, ikävä yllätys kun aamulla naaman edessä on peiton pursuama (ehkä minun pitäisi hankkia parempi pussilakana. Ja oikeastaan peittokin).
1. Työkaverini yllättävät aina minut kaupassa karkkihyllyn edestä. Heistä varmaan olen parantumaton namumaani.
2. Minun peittoni yrittää joskus siirtyä kasaan toiseen reunaan. Ja sen aukon täytyy tosiaan olla siellä jalkopäässä.
Yleensä on todennäköisempää törmätä tuttuihin silloin kun on ostanut epäilyttäviä asioita kuin silloin kun ostaa vain terveellistä ruokaa.
Peiton reunoihin kasautuminenkin on ärsyttävää.
Täällä ameriikan maalla se vasta mukavaa onkin, kun täällä ei harrasteta pussilakanoita juuri ollenkaan :( Sen sijaan käytössä on yleensä joku ihmeellinen peiton alle laitettava lakanaviritys, joka hyvin harvoin pysyy edes suunnilleen paikallaan. Kotoa tuotu pussilakanakaan ei paljon mieltä lämmittänyt kun täkäläiset peitot ovat joka suunnalta isompia kuin Suomessa. Nyyh. Onneksi jäljellä on enää kuusi viikkoa ennenkuin pääsee takaisin sivistyksen pariin..
Kun minä olin Hollannissa minulla oli kaksi jättimäistä (parisängyn kokoista) kutittavaa huopaa ja niiden alle tarkoitettu jättilakana, joka ei pysynyt paikoillaan erityisen hyvin. Toisaalta huovat olivat lämpimiä ja tarpeeksi suuria, yleensä peitot ovat minusta liian pieniä.
Lähetä kommentti