Haluaisin kirjoittaa kaikenlaista. Siitä miten äitini oli lukenut blogiani, miten oudolta näytti vanhan päiväkotini johtaja tanssimassa eteläamerikkalaisesti, miten miten minun piti käydä tänään poliisilaitoksella kysymässä henkilökortista mutta en jaksanut. Ja miten kauniilta jää näytti ja kuulosti lintutornista, miten kodikasta enoni luona oli, miten törmäsin muutamaan lapsuuteni ja nuoruuteni poikaan, jotka nyt ovat aikuisia ja miten heihin on kuitenkin vaikeaa suhtautua aikuisina (luulen että on aika mahdotonta oikeasti ihastua poikaan, jonka kanssa leikki 5-vuotiaana lääkärileikkejä). Ja siitä miteen vaikeaa joulukorttien teko on kun on ylpeä ja taiteellinen ja haluaa joka vuosi ylittää edellisen vuoden saavutukset. Ja miten oudolta tuntuu pitää toissavuotista pipoa, oranssia, kun tämänvuotisesta tuulee läpi ja Oulussa on oikea talvi. Ja miten puuduttavaa on istua kahdeksan tuntia kuuntelemassa kun toisia kehutaan. Hyvää työtä he olivat tehneetkin. Ja miten mieleni ei vieläkään tunnu saapuneen tänne.
Noista kaikista olisin voinut kirjoittaa mutta en jaksa. En taida lähipäivinä pystyä tekemään kuin aivan pakolliset jutut.
Enää ensi viikko koulua. Loman ajatus auttaa jaksamaan.
Tekstit
2 kommenttia:
Joulukorttien tekemisessä voi soveltaa uusien tekniikoiden käyttämistä. Ylitettyäsi vuosi vuodelta itsesi käyttäen samantapaista tekniikkaa korttien askartelemiseen, voit vaihtaa tekotapaa.
Puuväreillä tehdyt kortit vaikuttavat persoonallisilta, vaikkei niistä löytyisi kuin yksi jouluhahmo. Liimalla ja väripurulla saa ihanan kliseisiä joulukimalteita ja tietenkin paperista voi askarrella jouluhahmoja.
Tosin, mikä rajoittaa joulukortin aihepiirin kaupallisiin punatakkisiin hahmoihin, punatulkkuun, pulkkaan ja poroon? Joulun aikaan kuitenkin näkee kauniita talvisia maisemia, yksityiskohtia maisemissa, häikäiseviä autojen valoja jne.
Sinulta löytyy kyllä silmää nähdä erilainen joulukortti. :-)
Minun joulukorttini ovat tänä vuonna harvinaisen perinteisen jouluisia, niistä löytyy kuusia ja tähtiä ja tonttulakkeja. Ja outoja pieniä eläimiä, joita olen piirtänyt koko syksyn ja joille ei ole löytynyt mitään muuta käyttöä. joululiskosta olen erityisen ylpeä.
En kyllä tiedä olenko oikeasti ylittänyt itseni joka vuosi mutta saajat ovat väittäneet olevansa tyytyväisiä. Taisin aloittaa korttien tekemisen neljä vuotta sitten kunnolla, silloin piirsin venetsialaistyyppisiä taloja tussilla. Joku vuosi piirsin joulukoristeitani, se saattoi olla tuotakin vuotta ennen. Yhtenä vuotena tein nukkuvia suloisia eläimiä, ne symboloivat joulun rauhaa. Ja viime vuonna tein todella värikkäitä tilkkutäkkimäisiä kuvia peiteväreillä ja kynttilöillä.
Varsinainen askartelu tuntuu vieraalta, mieluummin maalaan tai piirrän. Ja yritän välttää joulupukkeja. Joku kaamoshenkinen kuvakin voisi olla kiinnostava.
Ensi vuonna voisi kyllä käyttää valokuviakin. Toivottavasti silloin aikaa on enemmän ja energiaa (todennäköisesti olen silloin työttömänä).
Lähetä kommentti