Tärkeät sähköpostit hermostuttavat minua. Viimeaikoina on ollut kyse lähinnä opinnäytetyöhöni liittyvistä kysymyksistä ja olen saanut ottaa yhteyttä ties kuinka moneen mieheen (suurin osa opettajistamme on miehiä jostain syystä, kuvallisen puolella ei taida olla yhtään naisopettajaa, eikä niitä muutenkaan ole montaa, ei kyllä opettajiakaan) ja kaikenlaisiin tahoihin, esimerkiksi sukulaisiin joita en ole koskaan tavannut. Ja melkein kaikkien lukeminen on ollut vaikeaa. Joskus myös ystävien ja tuttavien sähköpostit hermostuttavat, varsinkin jos on kyse tärkeästä ihmisestä ja miespuolisesta (sellaisia viestejä ei kyllä kauheasti tule). Viime aikoina sähköpostien hermostuttavuutta on lisännyt vastaamisen hankaluus. Joskus vastasin kaikkiin viesteihin ja heti ne luettuani, nyt se jää helposti. Joskus en jopa edes vastaa ollenkaan ja tunnen syyllisyyttä. Pyydän näin julkisesti anteeksi niiltä, jotka ovat kirjoittaneet blogiini liittyen eivätkä ole saaneet vastausta. Olen huono ihminen enkä keksi enää mitään kirjoitettavaa muualle kuin blogiin, tämä on näköjään aika vaarallinen harrastus.

Tämän päivän hermostuttava viesti on eräästä tekijänoikeusyhdistyksestä, koskien musiikin käyttöä opinnäytetyössäni. En ole vielä uskaltanut lukea sitä, jostain syystä tunnen epämääräistä syyllisyyttä, minusta tuntuu että olen tehnyt jotain väärää. Kuitenkaan en ole tehnyt muuta kuin ottanut yhteyttä ihmiseen jonka on ilmoitettu antavan lisätietoja ja kysynyt asioita joihin en löytänyt vastausta heidän nettisivuiltaan, niin kuin heidän asiakkaansa kai tekevät. Vastaus tuli nopeasti, ehkä kyseesssä on joku "poissa toimistosta"-automaattiviesti.

Lisäys 10.52 Taaskaan sähköposti ei ollut oikeasti pelottava vaan todella ystävällinen ja selventävä. Nopeaa palvelua. On kyllä vähän huvittavaa että haluamani laulun tekijänoikeus raukeaa tämän vuoden lopussa (tai siis sen äänitteen, säveltäjän ja sanoittajan oikeus kyllä jatkuu), mutta en voi odottaa siihen saakka.