Lapsena inhosin jazzia enemmän kuin mitään muuta musiikkia (toisaalta vanhempani eivät kuunnelleet esimerkiksi iskelmiä). Joka vuosi kävimme Porissa pitkästymässä (äitini kyllä väittää että olimme siellä vain pari kertaa ja ehkä sukulaisten tapaaminen oli yhtä tärkeää vanhemmilleni kuin jazz. He asuivat Villa Mairean lähellä, se oli silloin vielä avoinna yleisölle ja muistan miten hieno se oli. Noormarkku oli muutenkin niin Keski-Suomesta poikkeavaa seutua maisemallisesti että tuntui kuin olisi ollut ulkomailla). Lapselle oli myös traumaattista että isä soitti itsetehtyä bassoa naapurinsetien kanssa.
Etsin iTunesin kaupasta äidilleni sopivia lauluja (ensin tarkoituksenani oli löytää hittejä kymmenen vuoden välein hänen syntymästään nykypäivään mutta se ei oikein toiminut) ja pääsin taas laajentamaan musiikkimakuani, parillakin tavalla. Jazzin lisäksi musiikkikokoelmastani löytyy todella vähän naislaulajia, nyt sitäkin on vähän korjattu. Vieläkin jazz herättää ennakkoluuloni mutta joistain lauluista pystyn nauttimaan (huvittavaa että kotona meillä kuunneltiin juuri Billie Holidayta ja Ella Fitzgeraldia, muiden joukossa, he tuntuvat nyt helpoimmin lähestyttäviltä).
Hyvää siivousmusiikkia sateisena päivänä (muutakin kuin jazzia):
Josephine Baker: Voulez-vous de la canne à sucre
Joan Baez: Diamonds and Rust
Françoise Hardy: Comment te dire adieu?
Joan Baez: The Night They Drove Old Dixie Down
Ella Fitzgerald: How High the Moon
Edith Piaf: De l'autre côté de la rue
Anita O'Day: And Her Tears Flowed Like Wine
Ella Fitzgerald: Hernando's Hideaway (pidän myös Metro-tyttöjen versiosta)
Billie Holiday: Summertime
Billie Holiday: Ain't Misbehavin'
Jo Stafford: You Belong to Me
Peggy Lee: Black Coffee
Helen Merrill: Why Don't You Do Right
Marlene Dietrich: Lili Marleen
Doris Day: Que Sera Sera (Whatever Will Be, Will Be)
Doris Day: Sentimental Journey
Tekstit
4 kommenttia:
Kannattaa tutustua myös Nina Simoneen ja Chet Bakeriin. Ninalla on ihana, tumma lauluääni ja aiheet hyvinkin tiedostavia, Chet taas on (jos nyt oikein muistan) trumpetisti, joka myös omaa kauniin lauluäänen ja luo mahtavan tunnelmallista musiikkia.
Jazz on rakkaus, sanoisi generattori ;)
Itseäni välillä huvittaa huomata missä tilanteissa musiikkia tulee soitettua: "tässä sitä tiskaan ja kuuntelen jatsia". Heh.
Nina Simone pääsi melkein ostoslistalleni, Animalsien House of the Rising Sun on yksi suosikeistani ja olisi hyvä tutustua alkuperäiseenkin (?). Näytepätkien perusteella hänen lauluäänessään oli kuitenkin jotain mistä en niin pitänyt. Täytyy varmaan tutustua vaikka kirjaston levyjen kautta.
Chet Baker on tuttu nimi, yritän muistaa hänet kun seuraavan kerran laajennan musiikintuntemustani :) Nyt listallani oli vain naisia.
Tänään kuurasin lattioita kontallani ja Billie Holiday lauloi taustalla, pystyin melkein kuvittelemaan itseni kaltoin kohdelluksi raatavaksi naiseksi, vaikka ajatus onkin aika koominen. Se tuntui kuitenkin sopivalta toiminnalta.
Onneksi minun ei tarvitse elättää itseäni Billien tavoin, ei onnistuisi siivoaminen eikä itseni myyminen (katsoin joskus kiinnostavan dokumentin hänestä, hurja elämä).
Jiiihuuu, lisää jazzin ystäviä! *ilahtuu suunnattomasti*
Jep, tartunta alkaa Ellasta ja Lady Daysta. Sitten se koukkaisee Diana Krallin ja Jane Monheitin viihdejazzista Chet Bakeriin ja Anita O'Dayhin, tutustuu ohimennen Monica Zetterlundiin, vilahtaa Stacey Kentin kautta vokaliisien ihmemaailmaan eli lauluyhtye Lambert, Hendricks & Rossiin, ja yllättäen löydät itsesi fanittamasta Miles Davisin trumpettia, John Coltranen saksofonia ja Thelonius Monkin pianoa. Niin siinä käy ;). Kuten voi huomata, itselläni on tauti käynyt jo parantumattomaksi.
Täytyy jatkaa tutustumista, tuo vaikuttaa hyvältä reitiltä :)
Lähetä kommentti