29.5.2006

Unohdin ilmoittaa tädilleni, etten pääse serkkuni ylioppilasjuhliin. Siskoni oli soittanut, joissain asioissa hän on paremmin kasvatettu ja kohteliaampi kuin minä, vaikka väittääkin ettei muista tai tunnista sukulaisiamme.

Olen normaalipainoinen, juuri ja juuri.

Eilinen kirjoitus hävettää vähän. Täytyy kai rohkeasti ilmaista ajatuksiaan, vähän tyhmempiäkin.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Älä suotta häpeä mitä eilen kirjoitit. Minusta se oli kuin mietelause. Siitä tulivat mieleeni japanilaiset tanka-runot. Ohessa ehdotukseni mietelmäsi kääntämisestä tanka-muotoon:

Kukaan ei näe
vartaloani tänään.
Omituistako?
Olenhan tänään kaunis
Sitten taas vihaan sitä

Anonyymi kirjoitti...

Samaa mieltä, että älä turhaan häpeä. Itsestään pitää olla ylpeä, jos siltä tuntuu. useimmilla ihmisillä on kuitenkin aika harvoja hetkiä kun on itseensä tyytyväinen, noin niinkun fyysisesti ja kukapa meistä ei pyörähtelisi alastomana peilin edessä ja ihailisi omaa vartaloaan, jos on itse siihen tyytyväinen. Aika ajoin minäkin teen niin ja sitten taas vihaan vartaloani:)

Jansu

Annette Sinclair kirjoitti...

Mielestäni on vallan ihanaa että kirjoitit itsestäsi niin. Liian usein saa kuulla kuinka nuoret naiset haukkuvat ja arvostelevat omia vartaloitaan, vaikkei syytä olisikaan.

Ja vaikutat ainakin siltä että pystyt nauttimaan elämästä ja sen pienistä iloista kun osaat arvostaa itseäsi sellaisena kuin olet :).

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Olen kyllä samaa mieltä siitä, että itseään pitäisi osata rakastaa ja hyväksyä ruumiinsa ja mielensä. Välillä se on aika vaikeaa ja toisaalta ajattelen että miten kehtaan pitää itsestäni kun en ole mallimitoissa tai kun minulla on paksut reidet tai ties mitä, hävetähän tässä pitäisi. Yritän kuitenkin pitää itsestäni.
Ja kiitos kommenteista.

Blog Widget by LinkWithin