Viimeiset kymmenen vuotta olen toivonut että Suomi lähettäisi Euroviisuihin oikein kummallisen edustajan. Katson kisojakin vain niiden kummallisuuksien takia, minua miellyttävää musiikkia sieltä ei löydy. Suomen menestyksellä ei ole ollut niin väliä, hauskempaa on ollut niinä vuosina kun Suomi ei ole osallistunut. Tämänkertaiset kisat olivat vastaus toiveisiini, sen outouden kannalta. Ja on se voittokin hauska, vaikka jo outo edustajakin riitti minulle.
Kisan jälkeen perheeni kävi seuraavan tekstiviestikeskustelun:
Minä siskolle: Jee!
Siskolle minulle: Jee!!
Äiti siskolle: Jee!!!
Sisko äidille: Jee!!!!

Siskokin pitää outoudesta, mutta myös kauhuelokuvista. Metallimusiikistakin hän pitää mutta sillä ei tietysti ole väliä Lordin kannattamisen kannalta.

Ruotsin edustaja oli pelottava.


Harrastin lauantaina muutenkin musiikkia. Äitini raahasi minut Yläkaupungin Yöhön, minä olisin jäänyt kotiin katsomaan Euroviisuja. Hyvä että raahasi. Ohjelmalehdestä löysin kiinnostavalta vaikuttavan esityksen (linkin takaa löytyvän sivun ensimmäinen ryhmä). Matkalla esiintymispaikalle törmäsimme lapsuudenystäviini, jotka tulivat mukaan. Baari Vakiopaine oli minulle tuttu paikka entuudestaan, vaikken ollut koskaan käynyt siellä. Toisaalta se tuntui nuorempana kiehtovalta, koska pihamme hassu setä oli perustamassa sitä, toisaalta se vaikutti liian taiteelliselta tai tekotaiteelliselta ja tietysti pelottavalta (minä en muuten ole lainkaan niin pelokas kuin kielenkäyttöni antaa ymmärtää). Olimme paikalla aivan liian aikaisin mutta saimme ihan hyvät paikat ja ehdimme juomaan jotain (minäkin siideriä) ja kuuntelemaan esitystä joka oli ainakin tekotaiteellinen. Vinka, jota olimme tulleet katsomaan, oli kuitenkin hyvä. Olimme tyytyväisiä valintaamme. Esityksen jälkeen lapsuudenystävät katosivat jonnekin ja jatkoin äitini kanssa yliopiston päärakennukseen kuuntelemaan häneen valintaansa. Yhteisrintama-laululiikekonsertti oli loistava ja sai minutkin toivomaan että olisin kapinallinen ja vallankumouksellinen. Äitini ja hänen vanhat taistolaiskaverinsa liikuttuivat ja minäkin. Sielläkin törmäsi vanhoihin naapureihin.

Muu loma meni lähinnä sohvalla maatessa ja hömppäkirjoja lukiessa. Allergia iski tänä vuonna pahemmin kuin koskaan aikaisemmin (aloin saada oireita vasta joskus lukiossa ja ne ovat pahentuneet vuosi vuodelta) ja muistutti keskipahaa flunssaa lääkityksestä huolimatta. Pahin on onneksi jo ohi mutta pitää yrittää päästä lääkärille lähiaikoina.
Oli tuollainenkin lomanvietto ihan hauskaa.