Reilu tunti kummallisen sosiaalisen kokeen alkuun, noin. Tai siis niiden juhlien. Kaikki on valmista mikä voi olla valmista, nyt vain jännitän, sitä tuleeko kukaan, riittääkö ruoka (minulla on kokemusta hobittimaisten kokoontumisten järjestämisestä, niissä vain ruuan määrällä oli väliä), onko ruoka pahaa, onko ihmisillä tylsää. Ja se jännittää miten vieraat reagoivat toisiinsa, jos tulevat paikalle. Vieras nro 1 on netistä löytynyt ystävä, valokuvaretkikaveri ja blogini lukija. Vieras nro 2 on koulukaveri, Hollannin käynyt ja taiteellinen, vanhan tietokoneeni toivottavasti onnellinen uusi omistaja. Vieras nro 3 on ainoa avoimeen kutsuun tarttunut, blogimiitissä tavattu ja nuorempi kuin muut ja ainoa miespuolinen. On myös häviävän pieni mahdollisuus neljänteen vieraaseen.
Jännittää.

Toisaalta vaikka kaikki menisi aivan pieleen on minulla kuitenkin mansikoita ja kermavaahtoa ja vohveliaineita. Kaikki ei voi silloin mennä aivan pieleen.