Paluu arkeen sujui yllättävän hyvin, olen ollut tänään ahkera ja iloinen. Työt edistyvät hyvin ja olen tällä hetkellä tyytyväinen siihen mitä olen saanut aikaan, kävin kaupungilla hoitamassa asioita (ja ostin melkein vahingossa alennusmyynnistä kävelykengät, jollaisia olen etsinyt vuosia, mustat ja äärettömän yksinkertaiset. Ostin myös kypärän ja laukun korvaamaan kadonneita, niistä pidän parempaa huolta). Ja sain aloitettua säilönnän, kuten kuvista näkyy. Pelkäsin etten saisi enää kunnollisia mansikoita, varsinkin kun markettien edessä hinta oli lähemmäs neljä euroa litralta. Prismassa myytiin kuitenkin viiden kilon laatikoita edullisesti, hyvä laatuisia ja isoja. Toinen pienen pakastimeni laatikoista on nyt täynnä.
Tekstit
2 kommenttia:
Nami, millaisia mansikoita! :) Tosin paremmalta maistuisi, jos olisit itse kerännyt ne (toisin kuin minä - huh, mitä hommaa). Oulu on nasta mesta, muutama hyvä kaveri on sieltä kotoisin. Äläkä masennu, kyllä se rakas sieltä jostain löytyy - kuten minullekin..:)
Lapsena sain istua aivan tarpeeksi mansikkapellolla (en muista mitä äitini sanoi meillä pakkasessa parhaimmillaan olleen mutta kymmeniä litroja kuitenkin). Inhosin sitä yhtä paljon kuin pidin metsämarjastuksesta enkä tunne huonoa omaatuntoa siitä että ostan suurimman osan marjoista. Tai kaikki.
Itsepoimimisessa on kyllä puolensa mutta ainakaan Oulussa se ei kai ole edes välttämättä edullisempaa ja minulla on aika paljon käytännön ongelmia, suurimpana auton puute. Niin mansikanhimoinen en ole että pyöräilisin jonnekin itsepoimintatilalle ja takaisin sangon kanssa :)
Ei se rakkaan puute juurikaan masenna, ainakaan tällä hetkellä. Onnea sinulle rakkaan löytymisestä :)
Lähetä kommentti