24.9.2006
Anteeksi säilönnänvihaajat!
Omenoista piti tietysti tehdä piirakkaakin. Mukailin äitini työkaverilta saatua helpon rapeaperipiirakan ohjetta (kkp sokeria ja 2 kkp jauhoja sekoitetaan kulhossa, lisätään kkp sulatettua margariinia. Sekoitetaan murumaiseksi ja otetaan 1 kkp erilleen. Loppuun lisätään 0,5 kkp maitoa, 1 tl vaniljasokeria ja/tai kanelia, minä laitan enemmän, 1 tl leivinjauhetta ja 1 muna. Sekoitetaan ja kaadetaan voideltuun vuokaan. Päälle ripotellaan raparperinpaloja, puolukkaa, omenanpaloja tai mitä mieleen tulee, mustikoilla piirakasta ei kyllä tule niin hyvää. Päälle vielä muruseosta ja paistetaan 175 asteessa kunnes kypsä, puolisen tuntia ehkä tai jotain sinne päin). En yleensä osta maitoa, laktoositon (muuten pärjään hyla-tuotteilla mutta hyla-maitoa en suostu käyttämään. Olen oikeastaan aika huoleton laktoosi-intolerantikko) on liian kallista eikä sitä edes kulu minulla, en osaa enää juoda sitä ja murojen kanssa minulla on ongelma (niitä voi syödä monta kulhollista), yleensä loput joutuu kaatamaan pois. Niinpä päätin soveltaa ja kun kaapista löytyi pippurilla ja jollain muulla maustettua ranskankermaa niin sitä piti kokeilla (mausteet olivat onneksi erikseen). Söin illalla pari palaa enkä ole aivan varma onko se todella hyvää vai jotenkin oudon makuista. Aivan terveellistä se ei tietysti ole, mutta ei se olisi ollut muutenkaan (osa jauhoista oli sentään rouheisia sämpyläjauhoja).
Käteni ovat täynnä pieniä haavoja omenaurakan jäljiltä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Hmm, varoitus olisi varmaan otsikossa osuvampi, kun eihän säilönnässä ole mitään anteeksi pyydettävää.
Varoitus olisi kyllä parempi sana, ei tullut aamulla mieleen. Toisaalta varoitus ei paljon auta kun sen alla on iso kuva säilönnästä. En mitä sitä kyllä vakavissani anteeksipyytele, ei sille mahda mitään jos jotkut elämäni puolet eivät miellytä. Säilöntäkauteni on nyt onneksi ohitse, pakastimeen mahtuisi kyllä vielä jotain ja omenasose vähän harmittaa, Melbasta ei tule parasta mahdollista sosetta, en muistanut sitä.
hiphei.
Lidlissä (ellet kuulu niihin ihmisiin, jotka eivät suostu siellä käymään kun siellä niiiin väärin kohdellaan työntekijöitä jotka sinne VAPAAEHTOISESTI töihin menevät..) on UHT-maitolitra alta 70 senttiä. Kestää siis huoneenlämmössä säilytystä avaamattomana, ja maistuu ihan "oikealle" maidolle. On vielä hylaakin.. :)
Täytyy myöntää että pidän Lidlin toimintatapoja vähän epäilyttävinä enkä siellä mielelläni käy. Toisaalta maidontarpeeni on niin vähäistä että yksi laktoositon maitopurkki silloin tällöin (maksaa noin 1,50) ei talouttani kaada, en käytä sitä kuin leivontaan ja perunamuussiin ja murojen kanssa, mutta niitä ei pitäisi syödä (koska minulta puuttuu itsehillintä niiden suhteen) ja lähin Lidlin myymälä on aika pitkän pyörämatkan päässä. Toisaalta sitä voisi pitää jemmassa jos sattuisi maitoa joskus tarvitsemaan.
Lähetä kommentti