Ompelua ja omenoita ja asioilla on tapana järjestyä

Asioilla on tapana järjestyä, vaikka en ikinä uskallakaan luottaa siihen.
Minusta tuntui nololta pyytää äidiltäni rahaa ompelukurssiin mutta hän sanoi että siitä voi keskustella, kun soitin hän oli juuri mummoni luona eikä ehtinyt puhumaan. Toivon että se onnistuisi, jotenkin ompeleminen tuntuu nyt kauhean kiinnostavalta (ja haaveilen siitä villakankaisesta hameesta, jonka ompelisin sitten kun olisin ensin harjoitellut yksinkertaisemmilla).
Joka tapauksessa voin harrastaa ompelemista, minulla on nimittäin ompelukone! Se tuntuu aika uskomattomalta ja minulla kävi hyvä tuuri sen kanssa. Äitipuolenikin on innostunut ompelemisesta ja vaihtoi vanhan ompelukoneensa uuteen. Ja minä sain sen vanhan. Se on 39-vuotias Husqvarna, vähän se on kai kulunut ja jotain puutteita siinä on mutta minun opettelemiseeni se kelpaa hyvin. Mielenkiintoista nähdä muistanko mitään käsityötunneilta. Kone tuntuu olevan kokonaan metallia, se on hirveän painava, tai mukavan tukeva. Se on myös aika sievä ja asuu laukussa, jonka sisäpuoli on ruudullinen ja sen mukana tuli ties mitä varusteita. Tämä päivä menee varmaan sen opettelemiseen.
Sitten raha-asianikin näyttävät järjestyvän, isäni suostui maksamaan yhdestä tekemästäni työstä sen verran että syön niillä rahoilla koko kuun, jos elän siivosti. Työtä ei ole vieläkään mutta ainakaan en kuole nälkään.
Ja sitten vielä, kävimme eilen Halikossa eräiden mukavien ihmisten vieraana ja poimimassa omenoita heidän puistaan. Nyt jääkaapissani odottaa sekalainen kokoelma omenoita, joista toivon mukaan tulee hyvää sosetta, tai jonkinlaista sosetta. Ajattelin olla oikein säästäväinen ja jatkaa sitä vähän kesäkurpitsalla (Kodin Kuvalehti väitti että se toimii hyvin siinä, vaikka se minusta kuulostaakin vähän oudolta). Se on tämän päivän ohjelmani, soseen keittämistä ja ompeluharjoituksia.

Kuvasin eilen aamulla vielä muutaman videonpätkän ennen kuin palautin kameran. Olin suunnitellut kolme eri aiheista juttua ja jotenkin kuvittelin että niistä tulisi niin lyhyitä että ne voisi laittaa sellaisenaan nettiin. Mutta ei, olen sen verran puhelias että minulle ei näköjään tuota vaikeuksia puhua yksinäni yhteensä yli 80 minuuttia. Täytyy yrittää pätkiä niitäkin vielä lyhyemmiksi.

Heräsin eilen ja tänään vähän liian aikaisin, minulla on niin paljon kaikenlaisia hauskoja juttuja mielessäni että tuntuu etten pysty nukkumaan. Ensi viikolla sitten ehkä.