Kävin eilen kirjoittamassa (kirjoituskoneella!) sen työsopimuksen ja ehkä tosiaan aloitan siellä 16. päivä. Palkka on tietysti pieni mutta 20-tuntista työviikkoa tekevä toimistoapulainen ei nyt hirveästi tienaa. Enemmän kuin voisi ja enemmän kuin työmarkkinatuella ja ainakaan muista töistä saadut rahat eivät pienennä sitä. Työn ainoa huono puoli, siis sellainen jonka tiedän jo nyt, on se että se on vähän kaukana ja sinne ei pääse oikein kuin kahdella bussilla, pahimmillaan matkaan voi mennä lähes tunti. Mutta kevät tulee kohta ja pyöräilysäät, pyörällä sinne pääsee helpommin.
Kotimatkalla pistäydyin työpaikan lähikaupassa. Sen ilmoitustaululla oli hauska lappu, joka ei kyllä näy kovin hyvin tuossa huonossa kännykkäkuvassa. Siinä lukee: Te rikkaiden perheiden hemmotellut "lapsukaiset" heittelette roskia (mm. Hesburger-roskia) maahan kiukutellaksenne kun ette saa kotiruokaa. Parantaisitte tapanne!
Kelpaisi melkein Passive-aggressive notes -blogiin.
Bonuskuvana toinen huono kännykkäkuva, valoilmiö Tampereen taivaalla bussin ikkunan läpi kuvattuna vuoden alusta.
Sain vasta nyt siirrettyä kuvia siitä.
Noin huonolaatuisissa kuvissa on jotain oudolla tavalla hauskaakin.
5.2.2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Tosi hyvä toi ilmotuslappu! (Vaikka tuskin kovin tehokas...)
Munkin tekis mieli laittaa meiän talon rappuun joku lappu että uusavuttomat ikiteiniäijät korjatkaa omat sotkunne! Ja se lappu olis varmaan kanssa tosi tehokas...
Minäkään en usko että lappujen jättäminen on kauhean tehokasta.
Entisen kotitaloni alakerran ilmoitustaululla oli kerran lappu jossa pyydettiin jotain siihen tyyliin että jos itää kuunnella musiikkia kovaa niin kuuntelisivat edes hyvää musiikkia, tai jotain sen tyylistä, englanniksi vielä.
Ihana pylväshalo :)
Ei ole pilari vaan sivuaurinko. Näin junan ikkunasta upeat sivuauringot Tampereella 2. tammikuuta, lieneekö samaa halonäytelmää?
Oola, se oli kyllä aika komea.
Paula, oli varmaan, päivä ainakin oli sama. Taisin olla Tampereella joskus puolen päivän aikoihin.
Minusta tuo ilmoitus kyllä ansaitsisi tulla julkaistuksi vaikkapa tuolla mainitsemassasi blogissa (joka oli hyvin hauska, en tuntenut ennestään) - minua naurattaa aivan kamalasti kun kuvittelen miten joku täti (tai setä mutta oletan että täti) on mielestään hyvin nerokkaasti saanut ilmaistua itseään kirjallisesti tästä asiasta jota on varmaankin pitkään hautonut mielessään. Yleensähän tuollaiset ilmoitukset syntyvät pitkällisen ärsytyksen jälkeen, suunnilleen siis "en kestä enää".
Lähetä kommentti