Metsäkirja oli Elusive Isabel, vuodelta 1909, vakoilujännäri jossa yritetään estää maailmansodan syttyminen ("latinalainen" maailma vastaan englanninkielinen ja motiivina kateus anglo-amerikkalaisten saavutuksista ja maailmanherruudesta), oikeastaan aika viihdyttävä. Kirjailijalle itselleen ei käynyt kovin hyvin, hän sattui palaamaan kotiin Titanicilla.
Kotona kuunneltu kirja oli Exploits of Elaine, suunnilleen samoilta ajoilta ja sellainen kirja, joka oli myös elokuvana. Ja oli ilmeisesti suuri hitti mutta YouTube ei näytä tuntevan sitä. Siinä on tieteellinen salapoliisi, joka ei ole ihan niin hyvä ihmissuhteissa kuin kokeidensa parissa (hän näyttää olevan kaikkien alojen tiedemies) ja naamioitunut roisto, jolla on ilkeä jengi (olen oppinut sen että ilkeät jengiläiset käyttävät sen ajan, joka jää yli ilkeyksiltä, kaikkeen paheelliseen kuten kortinpeluuseen, tupakanpolttoon ja ryyppäämiseen. Siitä heidät tunnistaa ja ilkeistä ilmeistään. Ja lisänimistään, kannattaa varoa jos kohtaa sellaisia tyyppejä kuin Dan the Diego, Deluxe Dora tai Flirty Florence. Siinä ei käy hyvin). Ja sankaritar, joka onnistuu tulemaan melkein tapetuksi monta kertaa. Ja kerran suorastaan tapetuksi, onneksi sankarilla oli laboratoriossaan sähkölaite jolla hänet sai taas henkiin. Ja salaovia ja kuolemansäteitä ja kiinalaisia saatananpalvojia (!).
Vielä yksi kirjavinkki, jos on kiinnostunut e-kirjoista ja romantiikasta ja historiallisista salapoliiseista. Mills & Boon (joka on Harlequinin englantilainen haara) jakaa ilmaiseksi muutamia e-kirjoja. Suurin osa niistä on sellaisia kuin voi odottaakin (kuusi tusinasta käsittelee vauvoja ja aika moni niistä yllättävää raskautta) mutta poikkeuksena on Deanna Raybournin Silent in the Grave, joka on aika hauska. Tai ainakin tähän mennessä, aloitin lukemaan sitä eilen ja en olisi malttanut mennä nukkumaan.
Lähetin viime viikolla sen vaihtokirjeen, jonka inspiraationa oli vanha valokuva. Sain nyt postissa kirjekuoren jossa oli minun osuuteni (olipa tuo hankala ilmaista, siis sen kirjeen jonka lähetti minulle parini). Ja se oli hauska. Mukana tuli vanhaa paperitavaraa (minäin laitoin omaan kirjekuoreeni, muutaman valokuvan ja sivuja koulukirjoista ja sellaista), oikein vanhaa. Esimerkiksi pari sivua Searsin katalogista jostain vuosisadan vaihteesta. Aika upeita lastenvaunuja.
Keitin eilen vähän lisää hilloa. Jääkaapissa on nyt 19 hillopurkkia, joista osa on kyllä puolukkasurvosta. Enempää ei oikein mahdu. Pakastimeen mahtuu ehkä neljä rasiaa mutta sitten sekin on täynnä. Ja sitten pitää alkaa syömään niitä.
Ompelukurssilla ei ollut vieläkään niin hauskaa kuin parhaimmillaan viime vuonna mutta hyödyllistä kuitenkin. Jos viime vuonna opin ompelemaan niin tänä vuonna saatan oppia ompelemaan oikein. Uusi opettaja on täsmällisempi ja tarkempi ja opettaa enemmän ja opin jo kaikenlaista uutta, kuten sen että kun vahvistaa kaava-arkista oikean koon viivat (en tiedä lukeeko tätä joku joka ei ole nähnyt kaava-arkkia, mutta siihen on painettu päällekkäin eri väreillä vaikka lehdestä löytyvien mallien osat ja yleensä kokojakin on useampia ja arkki näyttää vain kauhealta viivojen sekasotkulta) puuvärillä niin kaavan piirtäminen on helpompaa. Opin myös sen miten kätevä jäljennöspaperi ja sen kanssa käytettävä pyörä ovat, että saa kankaaseen viivan jota pitkin ommella eikä tarvitse muistaa mitä laittoikaan saumanvaroiksi. Odotan innolla mitä muuta opin.
Ja toivon että aloittamastani vaatteesta tulee oikean kokoinen, kaava on tehty trikoolle mutta ei välttämättä sellaiselle joka venyy samalla tavalla kuin ostamani.
Tekstit
4 kommenttia:
Heippa!
Olen varsinkin aikaisemmin lueskellut blogiasi säännöllisesti. Vuosi sitten luin kirjoittamasi kirjan, jossa kerroit vaihto-opiskeluistasi Hollannissa. Tykkäsin siitä kovasti. Nyt haluaisin lukea kirjan uudestaan, koska itsellä samnalaisia kokemuksia, mutta en enää muista sen nimeä. Kokeilin kirjaston hakua, mutta ainakaan siellä ei ollut Hollannin päiväkirjaa, vaikka muistelin nimen olleen jotain siihen suuntaan?
Kiitos kommentista. Kirjan nimi on Hollannin muistikirja, se menee minullakin vähän sekaisin päiväkirjan kanssa :)
Ok, kiitos. Kirja tosiaan teki vaikutuksen jo ensimmäisellä lukukerralla. Kerroit sellaisia tuntemuksia, mistä ei yleensä puhuta. Itsellä on samanlaisia kokemuksia ja siksi haluan lukea uudestaan kirjan. Olin todella masentunut omasta vaihtoajastani, kun se ei ollutkaan ihan sellaista, mitä aina hehkutetaan. Kirjasi lukeminen oli todella mahtava kokemus!! Kiitos, että kirjoitit sen!! :) Lähdenkin etsimään sitä kirjastosta...
Minusta on hauska kuulla tuo, ei siis sitä että sinulla oli vaihdossa vaikeaa mutta että kirjasta on ollut jotain iloa :) Se oli yksi tavoitteeni kirjan julkaisemiselle, antaa vähän erilaistakin kuvaa vaihto-opiskelusta. Voi olla että useimmilla ihmisillä se menee kaikkien stereotypioiden mukaisesti mutta tunnen useampia ihmisiä joilla oli välillä aika ankeaa ja siitä ei yleensä puhuta. En kadu lainkaan vaihtoon lähtöäni ja minulla on sieltä hyviä muistoja ja olen iloinen siitä että selvisin aika hyvin ongelmista mutta oli se aika vaikeaa välillä. Onneksi olen unohtanut pahimmat jutut näiden neljän vuoden aikana :)
Lähetä kommentti