Minun oli kai tarkoitus lomailla hyvin rauhallisesti ja olla tekemättä mitään. Se ei ole ihan onnistunut (eikä näköjään loma blogistakaan, mutta ei sillä niin väliä).
Lauantaina menin seitsemäksi pesemään mattoja (koska siellä saattaa olla ruuhkaa myöhemmin, lähelläni on loistava kaupungin mattojen pesupaikka joka on aika suosittu). Kohtasin siellä naisen jonka tapasin viime vuonnakin samoissa puuhissa. Hän asuu samassa pihassa mutta en ole nähnyt häntä viime kesän jälkeen, nyt hän tunnisti mattoni ja muisti vähän mitä olimme puhuneet. Viimeksi hän halusi välttämättä pestä yhden matoistani, nyt hän oli ehkä saanut tarpeekseen siitä. Hänen puheistaan sai nimittäin sellaisen kuvan että hän suorastaan harrastaa mattojen pesemistä, tämä oli ainakin kolmas kerta tänä vuonna (toukokuussa oli kuulemma niin kylmää että piti pestä hanskat kädessä), mikä saattaa selittää sitä että törmään hänen joka vuonna.
Sitten tuntui olevan sopiva hetki jääkaapin sulattamiselle, olin ostanut kylmälaukun niille ruuille jotka halusin säilyttää ja se toimi hyvin, sulattamiseen menee monta tuntia (minulla on hyvin vanha jääkaappi joka ei osaa sulattaa oikein itseään). Sitten vielä imuroin ja luuttusin lattiat puhtaita mattoja varten (halusin tehdä sen heti, viime vuonna vietin loppukesän matoitta kun en saanut luututtua).
Tehdyissä töissä on vain se huono puoli että niistä muistaa aina jonkun muun tekemisen. Jääkaappi muistuttaa siitä että pakastinkin pitäisi sulattaa, lattioiden peseminen ikkunoista ja mattojen pesu siitä että peitot ja tyynytkin voisi ehkä pestä joskus.
Sunnuntaina pesin pari koneellista pyykkiä (niin että sain lakanat ulos kuivumaan) ja sitten ompelin hattua. Siitä tuli tällä kertaa aika hyvä, ainoa ongelma on se ettei se sovi kauhean hyvin yhteen kaikkien vaatteideni kanssa (yritin ottaa kuvia mutta näytin niissä kaikissa niin oudolta etten kehtaa laittaa niitä, täytyy varmaan yrittää joskus uudestaan) ja lierin lievä epäsymmetrisyys, mutta ei nillä ole niin väliä. Parempi oikean kokoinen ja järkevän näköinen hattu.
Iltapäivällä olin ulkoilemassa mukavan ihmisen kanssa, kävelyllä (oli vähän liian kuumaa) ja jokirannassa istumassa (oli oikein sopivaa).
12.7.2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
"Ei mitään -tekeminen" ei ole erityisen rentouttavaa eikä lataavaa!
Luin Mihail Csin...:n kirjan flow:sta; hän on keksinyt tuon käsitteen jonka sisällön varmasti tiedätkin.
Sellainen tekeminen, johon saa laittaa itsensä likoon, joutuu (tai pääsee) käyttämään kykyjään, parhaassa tapauksessa oppii jotakin uutta (myös itsestään), mahdollistaa flow:n.
Passiivinen tekeminen (esim. television tuijottaminen, tietokonepelit) ei anna sellaisia ärsykkeitä eikä myöskään syviä tunnekokemuksia.
Sanotaan myös niin, että passiivinen elämä (se, että ei järjestä itselleen haasteita joissa voi ylittää mukavuusalueensa rajat) altistaa masennukselle. Onhan se tietenkin "tuttua" ja "turvallista" vaan onko se oikein elämääkään?
Sopivassa suhteessa mielekästä tekemistä, normiarkeen kuulumattomia asioita, itsensä haastamista ja puhdasta vetelehtimistä on mielestäni hyvän loman resepti!
Minttu
Lähetä kommentti