Kauhe nälkä eikä mitään syötävää (en halua käydä kaupassa ennen kuin äiti tulee jos hän vaikka haluaisi maksaa ostokset. Minun rahoillani ei päästä siihen elintasoon mihin hän on tottunut. Syö aina juustoakin). Olen koko aamupäivän siirtänyt koneelle ulkomaan kuvia kahdelta muistikortilta ja 12 cd:ltä, niissä osittain samoja kuvia. Tuplakuvien poistamisen luulisi olevan helppoa mutta ne törkeät valokuvausliikkeen miehet ovat menneet käsittelemään kuvia ja joka cd:llä vähän eri tavalla niin että pitää katsoa kaikki vaihtoehdot ja valita paras.
Siksi en pysty keksimään mitään fiksua kirjoitettavaa tai kommentteihin vastattavaa. Blogin päivityskin taitaa jäädä väliin äidin täällä ollessa.
Nyt takaisin kääntämään kuvia oikein päin.
Tekstit
2 kommenttia:
Minulla oli opiskeluaikana tapana sanoa mm. seuraavat tosiasiat:
*Opiskelija ottaa aina ruokaa kun tarjotaan. Oli se mitä tahansa.
*Opiskelija löytää aina hetkessä suurimman leivonnaisen, täysimmän keittolautasen yms. muiden joukosta.
Joskus aina mietin, että miten en ollut sen laihempi opiskellessani, kun söin kuitenkin todella vähän. Taisi elimistö toimia koko ajan säästöliekillä kuin ainakin nälänhädän aikoihin.
Suomessa olen ostanut juustoa todella harvoin, makkaraa ei ole koskaan (lähinnä koska en pidä siitä ja minulla ei ole ollut tapana ostaa mitään kinkkua tai vastaavaa, en ole tottunut siihen). Hollannissa ostin juustoa usein, siellä oli kilohinta parhaimmillaan alle neljä euroa.
Minä olen ikävä kyllä sen verran nirso ruuan suhteen etten syö mitä tahansa. Hyvin olen kuitenkin selvinnyt eikä ole ollut ongelmia laitumissen kanssa, päinvastoin. Toisaalta en juurikaan vietä huonoa elämää ja teoriassa selviän opintotuella.
Lähetä kommentti