24.9.2005

Mitä olen viikossa oppinut

Netin sinkkupaikoista nimittäin.
Olen oppinut ainakin en miten ei kannata lähestyä naista (tai ainakaan minua):
Rivot kuvat. Uteliaana ihmisenä oli pakko katsoa ja traumatisoiduin viideksitoista minuutiksi.
Seksiehdotukset. Varsinkin yksityiskohtaisesti kuvaillut.
Seikkailu-ehdotukset. Sen verran vanhanaikainen olen etten toisen omaa halua, varsinkaan kun pelkkä seksi, varsinkaan tuntemattoman kanssa ei kiinnosta.
Mitäänsanomattomat viestit ja profiilit. Mies/28/Oulu/pituus ja paino, hiusten väri eikä mitään muuta on kyllä vähän kiinnostavampi kuin viesti, jossa lukee pelkästään "Moi", mutta ei paljon.
Viestit, joissa minua epäillään valehtelijaksi. Jos haluaisin kehittää nettiroolin ei se taatusti olisi tälläinen, minä olisin paljon kauniimpi ja kiinnostavampi. olen kyllä aina pitänyt niin paljon itsestäni puhumisesta että nettiroolin pitäminen on tuntunut järjettömältä (on se sitä muistakin syistä).

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Pikkasen hävettää koko miessukupuolen vuoksi.
Naiset eivät tuohon juurikaan sorru.
Joku saattaa joskus lähettää kuvan yläosattomissa.
Toisaalta ulkomaiset sinkkusaitit ovat
täynnä huijarinaisia jotka esiintyvät
jonkin mallin kuvalla ja keksityllä identiteetillä.
Muutaman yhteydenoton jälkeen kinuavat rahaa.
Kun nämä oppii suodattamaan niistä
löytää hyvin mailikavereita, paremmin
kuin varsinaisilta e-pals saiteilta.

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Kyky suodattaa on kyllä tärkeä, eivät ne oudot vastaukset minua niin haittaa jos joukossa on muutama fiksukin. Eikä kukaan pakota katsomaan rivoja kuvia (tai sitä yhtä).

Anonyymi kirjoitti...

Naisilta ei todellakaan saa tuontyylisiä vastauksia, yleensäkin naisilta heruu vastauksia aika vähän. Sen sijaan naiset
laittavat aika paljon ilmoituksia tyyliin
"kyltymätön XL-nainen haluaa seksiseuraa".
Niiden taustalla taitaa olla kauniisti
sanottuna ammatillista toimintaa.

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Olen kuullut etteivät miehet juuri saa vastauksia. Täytyy kyllä myöntää syyllisyyteni, minä mieluummin itse laitan ilmoituksen ja toivon että joku vastaa, on liian pelottavaa ottaa itse kontaktia. Jos joku kirjoittaa minulle voi olettaa että hän ainakin periaatteessa pitää minua kiinnostavan oloisena, jos jätetään pois ne miehet jotka tuntuvat kirjoittavan kaikille naisille samanlaisia viestejä. Ehkä he toimivat samalla periaatteella kuin roskapostittajat, jos laittaa sadoille naisille viestin voi olla että joku haluaa salasuhteeksi.

Anonyymi kirjoitti...

Tuo naisten vastaamattomuus miehille
on aika lailla kotimainen ilmiö.
Onhan käyttäjämäärä puhtaasti suomalaisella
saitilla yleensä aika pieni ja sieltä
saattaisi hyvinkin tulla vonganneeksi
vaikka vanhaa koulukaveria, hui kauhia! ;)

Yli rajojen naiset lähestyvät innokkaasti.
Enimmäkseen yhteydenotot tulevat
itäeuroopasta tai afrikasta.
Näissä on useimmiten takana syvemmän
suhteen luominen ja mahdollisesti
naiminen vauraampien lihapatojen äärelle.
Monille kuitenkin kelpaa ihan
kirjeystävyys kunhan asian tekee selväksi.

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Olen keksinyt uuden huonon viestityypin: "laita viestiä niin kerron lisää" eikä juuri muuta.
Miksi ihmeessä tuollaisesta ihmisestä pitäisi kiinnostua? Ja mitä ihmettä hänelle pitäisi kirjoittaa? "No kerro lisää"?

Anonyymi kirjoitti...

Alku on aina hankalaa!
Etenkin jos kumpikin sattuu olemaan
asialla ihan kokeilumielessä eikä
itsekään tiedä mitä haluaa / etsii.
Tahtoo mennä smalltalkingiksi.

Valkoturkki kirjoitti...

Typeriä ihmisiä on aina (miksi muuten iltapäivälehdet ja 7 päivää myisi)? Joten huonolaatuista postia tulee olemaan aina. Siitä ei kannata välittää, kuten ei juoppojen puheista. Loukkaantua toki saa ja pitääkin, ettei asiattomuudet lisäänny.

Mitä sitten tulee hyvään ilmoitukseen itsestään / vastauksesta, niin tietenkin pitää istua alas ja pohtia hetken omaa viestiään. Millaisena esitän itseni? Onko ulkonäkö tärkeä vai sanallinen ilmaisu. Mitä harrastan, haluanko että sinä harrastaisit sitä samaa? Jos harrastan kulttuuria, niin onko se elokuvia vai taiteen analysointia?

Näen postittelun samanlaisena toimintana kuin keskustelemisen. Siinä kysytään toiselta lisää tietoa niistä asioista, jotka erityisesti kiinnostavat ja vastavuoroisesti kerrotaan itsestään jotain. Näin ollen toinen keskustelija voi jatkaa samasta aiheesta tai johtaa keskustelun mainitsemiini asioihin. :)

Blog Widget by LinkWithin