Olen murehtinut rahatilannetta. Olen ahdistunut tekemättömistä töistä. En tehnyt suurta ja tärkeää koulujuttua. Hoidin kouluun ja töihin liittyviä asioita. Melkein ahdistuin saamattomuudestani. Tuskastun neuletyön kanssa (ja päätin yrittää välttää neulomisesta krjoittamista). Tunsin syyllisyyttä siitä etten antanut rahaa nälkäpäiväkeräykseen (ehkä huomenna). Ärsyynnyin huonosta raha-asioiden hoidosta. Tunsin itseni eksyneeksi kaupungilla. Iloitsin halvoista puolukoista. Tutustuin ranskalaiseen nykysarjakuvaan kirjastolla (tai ainakin yritin katsella julisteita). Näin Jii Roikosen signeeraamassa (ei ollut varaa ostaa mitään signeerattavaa enkä olisi kehdannut). Näin naamioituneita opiskelijoita. Huomasin oikean syksyn tulleen. Kokeilin uutta pipoa, oli liian lämmintä. Kuuntelin hyvää musiikkia.
En tiedä missä välissä minulla ehtisi oll tylsää.
Jääkaapissa seitsemän rasiaa puolukkasurvosta odottaa pakastimeen pääsyä. Minun onneeni ei tarvita paljoa.
Tekstit
4 kommenttia:
Toivottavasti et ihan nälkään ole nääntymässä :/ Minäkin tässä päivittelen rahan menoa ja henkisesti valmistaudun edessä häämöttämään lainan ottamiseen tässä jossain vaiheessa kun toinen kissakin on tulossa taloon.
Fanta
En kai minä nälkään kuole ja vanhemmat kyllä auttavat, mutta ärsyttää kyllä tuo huono taloudenpito. Tänä syksynäkin olen saanut ylimääräistä rahaa vaikka kuinka paljon mutta ne ovat hävinneet jonnekin.
Toinen kissa kuulostaa hauskalta, lainan ottamisesta huolimatta.
Mun pitää vissiin pyytää sut syömään vaikka meille joskus... :) Itelläkin on rahat lopussa ja siskon synttärit ens sunnuntaina! :( Tulee vasta sitten rahaa kun tulee ens kuun opintotuki... mööh...
Tuo rahanpuute on näköjään epidemia. On minulla ainakin paljon puolukoita, niitä voi syödä puuron kanssa. Ja vähän rahaakin, kyllä sen pitäisi riittää jos elää siivosti.
Lähetä kommentti