Isoisäni isä kuoli vuonna 1918 vankileirillä. Hänen vaimonsa kasvatti kuusi lasta ja hoiti siinä sivussa muutamaa liikeyritystä. Hän oli voimakastahtoinen nainen, esti yhden tyttärensä unelman ja karkotti toiset kaksi maailmalle. Siltä se ainakin näin jälkikäteen näyttää, diktaattorimainen äiti alistaa ja musertaa tyttärensä ja estää avio-onnenkin.
Mutta matkustaako muserrettu tytär Pariisiin ja toinen ties minne? Ehkä he eivät menneet naimisiin, vaikka tilaisuuksia olisi varmasti ollut, koska heidän äitinsä oli näyttänyt että ilman miestäkin pärjää. Harvemmin kotityrannien tyttäristä taitaa tulla maistereita, sellaisia, joista äitikin tuntuu olevan ylpeä.
Toisaalta, ei hän tainnut aivan helppo ihminenkään olla.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti