Tuo näyttää vähän tarantulalta. Minä en pidä hämähäkeistä, kun niillä tuntuu olevan liikaa ulokkeita ja tuossa on jotain samaa. Lisäksi se näyttää karvaiselta...
Kukkia on tosiaan vaikea saada minnekään sijoitettua. Äidilläni oli reilu parimetrinen limoviikuna ja jättiläiskokoinen peikonlehti (en tiedä kukista mitään, mutta nimet olen kuullut, joten siksi tiedän ne). Hän kyseli joka paikasta, jos jonnekin huolittaisiin, mutta kukaan ei meinannut ottaa niitä. En nyt muista minne hän muutaman vuoden sijoitusyrityksen jälkeen kasvit sai, ehkä serkkuni baariin.
Tuossa on kyllä hämähäkkimäisyyttä. Se on vähän karvainen, piikikkäästi. Onneksi se ei sentään vie paljon tilaa (kun en ole vaihtanut sitä isompaan ruukkuun), mummolassani oli juuri sellainen huoneen korkuinen kasvi ja siitäkin eroon pääseminen oli hankalaa. Voi olla että enoni vähän silpoi sitä sopivammaksi. Minulla on yksi kasvi, jota väitettiin häiritsevän nopeakasvuiseksi. Kolmen vuoden aikana se on saattanut kasvaa kymmenisen senttiä, ei vielä uhkaa vallata koko huonetta (voi olla että minulle sopivat parhaiten sellaiset kuolemattomat kaktukset).
Tekstit
4 kommenttia:
Jestas! :0 Tuo ON pelottava!
Minusta tuntuu että se on mahdollisen kuolemansa jälkeen pienentynyt, se oli aiemmin jotenkin kurkottelevampi.
Tuo näyttää vähän tarantulalta. Minä en pidä hämähäkeistä, kun niillä tuntuu olevan liikaa ulokkeita ja tuossa on jotain samaa. Lisäksi se näyttää karvaiselta...
Kukkia on tosiaan vaikea saada minnekään sijoitettua. Äidilläni oli reilu parimetrinen limoviikuna ja jättiläiskokoinen peikonlehti (en tiedä kukista mitään, mutta nimet olen kuullut, joten siksi tiedän ne). Hän kyseli joka paikasta, jos jonnekin huolittaisiin, mutta kukaan ei meinannut ottaa niitä. En nyt muista minne hän muutaman vuoden sijoitusyrityksen jälkeen kasvit sai, ehkä serkkuni baariin.
Tuossa on kyllä hämähäkkimäisyyttä. Se on vähän karvainen, piikikkäästi.
Onneksi se ei sentään vie paljon tilaa (kun en ole vaihtanut sitä isompaan ruukkuun), mummolassani oli juuri sellainen huoneen korkuinen kasvi ja siitäkin eroon pääseminen oli hankalaa. Voi olla että enoni vähän silpoi sitä sopivammaksi.
Minulla on yksi kasvi, jota väitettiin häiritsevän nopeakasvuiseksi. Kolmen vuoden aikana se on saattanut kasvaa kymmenisen senttiä, ei vielä uhkaa vallata koko huonetta (voi olla että minulle sopivat parhaiten sellaiset kuolemattomat kaktukset).
Lähetä kommentti