18.11.2005

Rakastan talven tuoksua ja valoa ja lunta. Stressikin on helpottanut valon myötä.

Vastaiskuna viime aikojen ylipainoajatuksilleni tämän päivän lounas oli amerikkalaisia mustikkalettuja. Aika hyviä. Ja nopeampia valmistaa kuin suomalaiset letut, jollain tavalla jopa parempia (toisaalta ne muistuttavat enemmän mustikkapiirakkaa kuin lettuja).
Jäiset mustikatkin ovat hyviä, varsinkin kun niiden päälle on pakastettaessa laitettu reippaasti sokeria.

Kyllä kannatti kesällä pakastaa marjoja.

6 kommenttia:

Jani kirjoitti...

"toisaalta ne muistuttavat enemmän mustikkapiirakkaa kuin lettuja"

...ja juuri siksi niitä sopiikin nimittää letuiksi, sillä jos eivät muistuttaisi, ne olisivat lättyjä.

Olisipa Norsis täällä niin näkisi, mitä kerran Lordin kanssa koetimme selittää!

Lord Boredom kirjoitti...

Mietin pitkään, miten kommentoisin tähän merkintään, mutta Janin kommenttiin ei ole oikein mitään lisättävää.

(Paistankin tässä juuri lättyjä).

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Minusta lätty kuulostaa äärettömän vieraalta, Pelle Hermanni-maiselta. Ei sellaisia meilläpäin harrastettu.
Yhtä outoa olisi puhua vihdasta.
Hilloista olen kyllä oppinut puhumaan täällä ns. pohjoisessa.
Melkein ainoan ikean murresanani tiputin etelässä, siellä ei ymmärretty kun kuljin linkillä (olisi pitänyt sanoa linkku).

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Noiden amerikkalaisten lettujen kohdalla olisi pitänyt puhua oikeataan pannukakuista. Tai "pannukakuista".
"Mustikka""pannukakuista" siis, eivät ne ohjeessa mitään oikeita mustikoita edes ole.
Yksin on kyllä paras syödä lettuja (tai vastaavia), voi syödä suoraan pannulta.

Jani kirjoitti...

Tämäpä sattui, kun itse söin juuri lättyjä. Tai ehkä se ei ollutkaan sattumaa, vaan Näkymätön tyttö tartutti tämän "lättyjä tänään" -meemin meihin.

Linkku! Hulluja nuo eteläläiset. Linkki, linkkari tai linkka, muttei mikään linkku. Meillä oli opettaja, jota sanottiin Linkuksi (oikea nimi oli Lindfors).

Amerikkalaiset ne vasta kummia ovat, kun niillä ei vissiin ole eri nimeä lätyille ollenkaan, vaan on vain noita pannareita, vaikka ne paistettaisiinkin vähän samaan tapaan kuin lätyt (mutta omituisen paksuiksi ja liian tummiksi).

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Noista letuista tuli pakostakin paksuja, niihin laitettiin piimaa ja aika reilusti jauhoja. Pannulla paistettavia mustikkapiirakoita ne kyllä ovat. Minun eivät olleet aivan niin tummia, enemmänkin kauniin kullankeltaisia. Toisesta puolesta tuli mustikoiden takia aika tumma.

Minä mietin tänään pitkään mitä ihmettä tekisin ruuaksi, viime aikojen lettu(tai lätty)juttujen ansiosta muistin nuo. Perinteisiin lettuihin ei olisi millään ollut aikaa, nytkin nälkä alkoi heikottamaan (kotona työskentely on muuten hauskaa, inhoan vain sitä että täytyy laittaa jotain ruokaa).

Blog Widget by LinkWithin