En muista olenko koskaan ollut pirteä tai energinen, ehkä joskus lapsena.
Oma vika väsymys kai on, pitäisi ulkoilla enemmän, liikkua enemmän, syödä terveellisesti. Pitäisi mennä nukkumaan ennen kymmentä.
Tällä viikolla olen yrittänyt olla vähän enemmän ulkona, olen hankkiutunut eroon pölypunkkien pesistä, olen syönyt hedelmiä ja marjoja enkä yhtään karkkia.
Hädin tuskin pysyn valveilla.
Väsymys jatkuu aina iltayhdeksään jolloin piristyn vähän ja keksin paljon kaikenlaista mitä vielä pitäisi tehdä. Tai kirjaa pitää lukea vielä se sivu loppuun ja seuraava.
Seuraavana aamuna vannon että tänään menen nukkumaan aikaisin, vaikka yhdeksältä.
Tekstit
4 kommenttia:
Voisiko kysyä toisinkin päin: Muistatko oletko koskaan (nuorempana) ollut väsynyt, energiaton?
Minullakin on kyllä sellainen mielikuva, että viimeksi lapsena olen todella ollut pirteä ja energinen, kun teini-iästä alkaen (tai sen jälkeen) olen aina ollut lähinnä väsynyt, milloin enemmän, milloin vähemmän.
Huomasin viimeksi eilen, että minulla(kin?) on kumma tapa yleensä pitkittää nukkumaanmenoa. Ihan kuin minua ei huvittaisi mennä nukkumaan.
Minä en oikeasti muista miltä minusta tuntui lapsena ja nuorena, hyvä kun muistan mitä olen tehnyt. Oletan kuitenkin että olin pirteämpi.
Silloin menin nukkumaan viimeistään yhdeksältä.
Minun koneeni sulkeutuu yhdeksältä, muuten jumiudun helposti koneen eteen jotain turhaa tekemään. Joskus kyllä menee myöhempäänkin. Kummasti sitä keksii tekemistä.
Minun kone jos sulkeutuu yhdeksältä, se avautuu joskus ennen yhtätoista :D No, ainakin yleensä.
En kyllä pienenäkään mennyt viimeistään yhdeksältä nukkumaan. Paremminkin kymmeneltä, ehkä yhdeltätoista. Silloin en kyllä voinut yleensä olla tietokoneella koko iltaa, kun piti jakaa sen isän kanssa.
Minä taisin mennä lapsena nukkumaan kahdeksalta (en välittänyt päiväunista), kouluikäisenäkin yhdeksän maissa. Se kai olisi vieläkin oikea nukkumaanmenoaikani.
Koneen kanssa on ollut ongelmia vasta aivan viime vuosina. Meillä oli kyllä tietokone lapsuudestani asti mutta en käyttänyt sitä niin paljon että olisi mennyt iltaan asti. Varsinkin kun se oli vanhempien makuuhuoneessa. Suurempi ongelma oli myöhään lukeminen. Jännittävää kirjaa ei millään voi jättää kesken.
Lähetä kommentti