Eilinen saattoi olla kevään hauskin päivä, ainakin hauskimpia. Minua jännitti paljon, uuden ihmisen tapaaminen ja se riittääkö minulla puhuttavaa (pelkään sitä aina vaikka todistetusti se on harvoin ongelma, pikemminkin päinvastoin) mutta ei olisi tarvinnut. Veloena oli ihana, aurinko paistoi ja puistossa oli hauskaa istua. Niin hauskaa että muistin vasta jälkikäteen että minun ei pitäisi istua toukokuussakaan auringossa ilman hattua (minulla on hattukokoelma, joka sattui jäämään Ouluun). Onneksi pää kipeytyi vasta tapaamisen jälkeen eikä minulla ollutkaan mitään sen kummempia suunnitelmia. Yksi taidemuseo jäi väliin, mutta se ei harmita, minun piti mennä sinne lähinnä koska Helsingissä kuuluu käydä katsomassa taidetta, ei koska olisin erityisesti halunnut.
Oli hauskaa.