Sain pari tuntia sitten yllättävän puhelun. Siskoni soitti että he ovat melkein Oulussa ja haluanko että he tulevat käymään, kun aikovat pysähtyä ruokailemaan. Hankkiuduin heidän päivällisseurakseen (olin juuri miettimässä jaksaisinko tiskata, jotta voisin alkaa laittamaan ruokaa). Näemme aivan liian harvoin, nytkin oli hauskaa. Olemme monella tavalla erilaisia mutta myös yllättävän samanlaisia. On hauskaa olla välillä sellaisen ihmisen kanssa, joka ei pelkästään ymmärrä mitä sanon ja ajattelen vaan myös saattaa sanoa saman asian yhtä aikaa. Ruokakin oli hyvää ja sitä oli riittävästi.