Kun Valokuvatorstain aiheena on matka täytyy minun laittaa joku Hollantiin liittyvä kuva. Se on ollut suurin matkani, henkisesti ja fyysisesti ja se on tällä hetkellä mielessä. Kuvavaihtoehtoja olisi runsaasti mutta valitsin tämän, joka näyttää vähän symboliselta kuvituskuvalta, elämä on matka ja tie jonka pää on tuntematon ja niin edelleen. Kuva on otettu samalta retkeltä (matkahan sekin on) kuin parin viikon takainen lammaskuva, silloin oli sopiva sumu. Olin ollut maassa kolmisen viikkoa ja kaikki oli vielä vierasta ja kotiinpaluu kaukana, en tiennyt silloin miten se matkani päättyy (hyvin ja huonosti).
(Tietääkö muuten kukaan pääseekö kuvan yliterävöittämisestä eroon, kävin laitatuttamassa kuviani cd:lle eräässä liikkeessä matkani aikana ja vasta myöhemmin huomasin että he olivat myös muokanneet kuvia)
Tekstit
13 kommenttia:
Muistaakseni kehuin niitä lampaitakin ja tämä on yhtä tunnelmallinen, sumu on kiehtovaa.
Sumu on kyllä kiehtovaa ja sumukuvia on hauskaa ottaa, harmi vain että se on aika harvinaista täälläpäin.
Muistaakseni tuo kuva on tieltä, jonka varrella lammasaitaus oli, jos kääntyisi oikealle saattaisi nähdä ne.
Tästä kuvasta tulee mieleen koulun piirustustunnilla harjoiteltu perspektiivin piirtäminen.
Tuon voimakkaan perspektiivin takia otinkin kuvan.
Kaunis. Ja kiehtova.
Ihana kuva!!!!!!!!
Kiitos. Minustakin tuo on aika kaunis maisema.
Kaunis. Se sana minullekin tuli ihan ensimmäisenä mieleen :)
Kuva minun mieleeni.
Aika tyylikäs kuva muuten:)
Pitkä matka, jolle ei loppua näy. Ihana tunnelmallinen kuva.
Kaunis. Tuli mieleen Muumipeikon pelokas Nipsu-kaveri.
Kaunis. Lehdettömissä oksissa on jotain tussipiirroksellista.
Lähetä kommentti