21.10.2006


Olen iloinen että sain lähdetykseni liikkeelle eilen illalla, vaikka itse tapahtuma, kynttilämielenosoitus Anna Politkovskajan muitolle, saikin minut tuntemaan itseni todella huonoksi ihmiseksi.
En saanut ketään tuttujani houkuteltua mukaan (tai niillä kahdella joita pyysin oli muuta menoa) ja olin aika pelokas. Uskaltauduin kuitenkin seisomaan mielenosoitusjoukon reunoilla ja kun eräs tyttö pyysi tulta hautakynttiläänsä uskalsin minäkin pyytää. En ollut ennen tajunnut miten helppoa tupakoijana olisi ottaa kontaktia toisiin, päädyin juttelemaan sen tytön kanssa ennen kulkueen lähtöä. Hänellä oli hauska pipo ja hän opiskeli taidegrafiikkaa (joka on kaikista hauskinta taiteellista toimintaa mielestäni), huomasin taas miten helppoa minun on puhua asioistani aivan ventovieraille.

Tänään pidän vapaapäivän, yritän tehdä vain hauskoja asioita ja en ajattele tutkielmaa. Olisin nukkunut pitkään mutta heräsin puoli kuudelta humalaisten huutoon käytävässä, niin myöhään on vaikeaa saada enää unta.

2 kommenttia:

Nobelstraat kirjoitti...

"En ollut ennen tajunnut miten helppoa tupakoijana olisi ottaa kontaktia toisiin, päädyin juttelemaan sen tytön kanssa ennen kulkueen lähtöä."

Sen takiahan monet onkin ns. sosiaalisia tupakoitsijoita. Eivät polta vakituisesti, mutta menevät aina tupakkarinkeihin työpaikoilla, opiskelupaikoissa, erilaisissa tapahtumissa jne., jotta pääsevät kuulemaan uusimmat juorut ja muuta. Mut kai ne tupakkaringitkin pienenee, kun tulee nää uudet tupakointilait...

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Harrastin joskus passiivista tupakointia yhden kämppikseni kanssa amiksen tupakkaringissä, siellä ei ainakaan tapahtunut sen kummempia.

Blog Widget by LinkWithin