8.11.2006

En saanut eilen mitään erityisen järkevää tehtyä, neuloin vain koko päivän ja huovutin (toisaalta sekin oli ihan järkevää, nyt minulla on ehkä 1/10 joululahjoista valmiina. Hirvittävä ajatus että viidelle perheenjäsenelle täytyy neuloa kymmenen tossua, jotka täytyy neuloa vielä todellista kokoa suuremmiksi, huovutus kutistaa. Aloitin äitipuolestani, hänellä on pienet jalat).

Laitoin joskus viikko sitten seuranhakuilmoituksen, ilman sen kummempia odotuksia, ajatellen että ehkä naisen kanssa olisi helpompaa käydä treffeillä. Sain yhden vastauksen, mieheltä. Ei anna kauhean hyvää kuvaa ko. herran järjenlahjoista, jos ei ymmärrä lausetta "en etsi miestä". Hyvä vain etten saanut useampia vastauksia, tuskin se olisi ollut naisten kanssakaan yhtään sen helpompaa. Luulen että minusta tulee vanhapiikatäti siskoni epätodennäköisille lapsille.

Siskoni antoi luvan linkittää hänen töihinsä. Sieltä löytyy muun muassa kortteja, joita myimme kirjamessuilla ja muuta hauskaa. Siskoni on meistä se taiteellisempi, toisaalta tyylimme ovat niin erilaiset ettemme kilpaile toisiamme vastaan. Siskoni on myös aivan erinäköinen.

Sain eilen yllättäen tekstiviestin eräältä ystävältäni, tai ehkä hän on kaveri. Tutustuin häneen koulun alussa ja olemme joskus olleet aika paljonkin tekemisissä keskenämme, viime aikoina vähemmän. Meidän piti tavata kesällä mutta siitä ei tullut erinäisistä syistä mitään ja ajattelin jo että tuttavuutemme taitaa olla kuollut. Nyt sovimme tapaavamme sunnuntaina, hauskaa (jos hänellä ei menisi kai vähän huonosti).

Kirjoitin melkein vastaukseksi "pääsen kyylä" yrityshautomo-opettajani kysymykseen siitä pääsenkö tapaamaan häntä parin viikon päästä. En tiedä ehtiikö suoritus todistukseen mutta ei sillä niin väliä.

Pääsin melkein Viipurin matkalle.

Radiossa puhutaan näkymättömyydestä. Näkymättömyysviitta saattaisi onnistua niin että materiaali olisi usean metrin paksuista ja sen käyttäjä ei näkisi mitään. Tai sitten jollain hienolla uudella tekniikalla.

8 kommenttia:

zache_ kirjoitti...

Ah, Duken mikroaaltonäkymättömyydestä ilmeisesti oli radiossa juttua. Japanilaiset leikki jokunen vuosi sitten ihan oikealla näkymättömyysviitalla ja hameilla :) Tosin mustekalat on vielä aika paljon edellä verrattuna meidän techiin.

Tuota ekaa linkkiä ei sitten ole feikattu bluescreenillä, vaan se on ihan optinen illuusio. Periaate on selitetty täällä.

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Kuuntelin ohjelmaa puolella korvalla joten en ole ihan varma mistä siinä tarkkaan ottaen puhuttiin, joku skotlantilainen professori puhui ja joku suomalainen, minkä jälkeen joku suomalainen dosentti puhui puoli tuntia typestä. Ohjelma ilmestynee jossain vaiheessa Radio Yhden sivuille. Täytyy sanoa että vaikka kuuntelinkin huonosti oli se kiinnostavampaa kuin tämänhetkinen ooppera.

Mustekalat ovat aika mielenkiintoisia.

Anonyymi kirjoitti...

"En etsi miestä" on ihan järkevästi tulkittavissa "en etsi aviomiestä tai vastaavaa".

Yleensähän tuollaiset ilmoitukset on luokiteltu:

"Mies etsii naista"
"Nainen etsii miestä"
"Mies etsii miestä"
"Nainen etsii naista"
"Pari etsii paria"

ja viimeisenä ja hauskimpana

"Sekalaista" tai
"Minulla on erikoinen toive"

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Tuo ilmoitus on luokassa "nainen etsii naista", totta kai. En kyllä odottanutkaan kauheasti vastauksia, ilmoitus on luokiteltu vielä "etsin ystävää". Aiemman kokemuksen perusteella ajattelin että olisi hyvä vielä tarkentaa sitä etten tosiaan etsi tuolla ilmoituksella miestä. En kyllä tiedä mitä tuo tyyppi etsi, ilmeisesti hän vastaa samalla viestillä kaikille tämän alueen naisille, minunkin aiempaan ilmoitukseen aivan identtisellä tavalla. Enkä yhtään ihmettele jos naiset eivät kiinnostu.

sb kirjoitti...

Tavallaan ymmärrän sarjavastailijoita, onhan se työlästä esittää samat asiat aina uudestaan uudella ja mielenkiintoisella (erottuvalla) tavalla. Tuskin vain on kovin tuloksellista moinen puuha.

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Onhan se, toisaalta jos vähän katsoo kenelle vastaa (esim. sellaisille jotka oikeasti etsivät miehiä...) niin ei ehkä tarvitse vastata niin monelle. Minä uskon viestin kohdistamiseen, luulen että vastauksen saa oikeasti helpommin jos kirjoittaa juuri sille ilmoituksen jättäneelle ihmiselle. Hämmentävää noissa viesteissä on se että ne ovat tosiaan identtiset, molemmissa sanotaan vielä että hän on juuri kesämökillään. Joko se on viittaus siihen että hänelläkin on omaisuutta vaikkei siltä ehkä vaikuta tai sitten hän oikeasti vastaa ilmoituksiin vain mökiltään...

(Miehen tekee huonon vastauksen lisäksi epäkiinnostavaksi se että hän on 40-vuotias ja ei kerro mitään kiinnostavaa itsestään).

sb kirjoitti...

Jep, kohdistaminen kannattaa. Toisaalta siinä alkaa potuttamaan kun työstää ajatuksella vastausta ja tietää että se tod.näk. hukkuu vastaanottajan saamien kymmenien muiden vastausten joukkoon.

Toinen kenkutuksen aihe on oman ilmoituksen laatiminen, varsinkin kun on nähnyt siinä vaivaa ja saa naiselta (vastauksia yleensä 1) joko parin rivin vastauksen, vakiovastauksen tai sitten läjän kysymyksiä ilman että kysyjä kertoisi mitään itsestään.

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Se on kyllä keljua ettei vastaukseen panostamallakaan voi taata vastausta ilmoittajalta. Ja olen kyllä itsekin siihen syyllinen, kun minulla on ollut ilmoituksia olen vastannut vain oikeasti kiinnostaville, joita on ollut yksi tai kaksi. Toisaalta ne muut vastaukset ovat yleensä tulleet seksiä ehdottelevilta varatuilta miehiltä tai muuten epämiellyttäviltä vaikuttavilta tai sitten ne ovat muutaman rivin vakiovastauksia (tyyliin "olen xxx cm pitkä, minulla ruskeat hiukset ja lempivärini on sininen", ei tuossa ole vielä mitään erityisen kiinnostavaa). Minä olen kyllä hyvin nirso, vaadin mieheltä jonkinlaista kirjoitustaitoakin (eräs netti-ihastukseni päättyi siihen ettei hän käyttänyt isoja alkukirjaimia lainkaan ja jokaisen lauseen perässä oli kolme pistettä. Oli syitä kyllä muitakin, esim. se että hän asui Englannissa ja oli minua yli kymmenen vuotta vanhempi, niihin aikoihin olin 20 ja lapsellinen).

Blog Widget by LinkWithin