28.11.2006

Kuvittelin että tänä syksynä ahdistavinta olisi ollut opinnäytteen tekeminen, olin väärässä. Ahdistus iskikin nyt, kun pitäisi alkaa hakemaan töitä (yhden kiinnostavan paikan hakuaika loppuu huomenna). Sitä ennen pitäisi saada valmiiksi uudet kotisivuni, niiden tekeminen tuntuu vaikealta. Lisäksi tekeillä yksi oikea työ (jonka pitäisi olla valmis tänään, odotan vain viimeisiä materiaaleja, muuten se on valmis), joululahjat eivät edisty ja käytettyäni eilen koko illan huovutettujen joulukorttijuttujen tekemiseen huomasin että olin saanut aikaan neljä joulukuusenkoristetta kahdentoista joulukortin sisään. Tällä viikolla pitäisi saada lähetettyä kaksi joulutervehdystä ulkomaille, muilla ei olekaan niin kiire. Tänään minulla on kypsyysnäyte enkä pysty lukemaan tutkielmaani. Toivottavasti pääsen läpi, kai muistan mitä olen kirjoittanut.
Olen nukkunutkin huonosti, niin ei ole käynyt pahimpina ahdistuskausinanikaan. Eilen olin nukahtamassa tai jo unessa kun näin pimeässä jonkun sinisen aaveen. Heräsin tai havahduin sydän hakaten. Onneksi olen taas lähdössä äitini luo loppuviikosta, enollani on 50-vuotispäivät, siellä nukun hyvin.

Ehkä rauhoitun kun saan kypsyysnäytteen tehtyä, se on viimeinen suoritus ennen valmistumista (tapaan kyllä huomenna yrityshautomo-ohjaajani, mutta siitä en välttämättä tarvitse suoritusmerkintää).

7 kommenttia:

Arokettu kirjoitti...

Onnea kypsäriin! Kyllä ne onneksi aina läpi menevät. Vaikeinta oli kirjoittaa hyvällä siistillä käsialalla ja pilkuttaa, kun ei ollut joutunut kirjoittamaan siistiä kaunoa sitten lukion.

sb kirjoitti...

Työnhaku rassaa, itselläkin on jatko nykyisessä paikassa kiikun kaakun. Ei muuta kuin hulluna hakemusta liikenteeseen ja tsemppiä. :)

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Arokettu, kai se läpi meni vaikka vähän hirvittääkin. Sain kuitenkin kirjoitettua suositellun määrän tekstiä aiheeseen liittyen. Käsiala ei kyllä ihan ollut siistiä kaunoa.

Sb, töiden hakeminen on kyllä ikävää. Onnea sinullekin :)

Katza kirjoitti...

Heissan,
Hyvin se on mennyt. Minun pitaisi murehtia opinnaytetyoni aihetta, mutta koska teen sen kaverini kanssa, niin en jaksa viela murehtia. Aikaa on viela tai ainakin silta tuntuu.

Niin, terveisia Nicaraguasta, lahdin tannekin vaihtoon ja nyt ei ole ollut kylla huolta ja murhetta mistaan. Hyvin on asiat mennyt, vaika kielta en osaa juuri ollenkaan. Toivottavasti saan taman asenteen pidettya Suomessakin ylla. Maanantaina suuntaan kaverini kanssa Costa Rican puolelle, osittain mennaan pakosta, kun meilla ei ole viisumia. Enimmakseen kylla ihan omasta halusta :).

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Vaihto voi olla kyllä hyvää lomaa muista koulutöistä (minulla kyllä sielläkin riitti kaikenlaisia murheenaiheita). Pidä hauskaa ja onnea opinnäytetyöhön :)

sb kirjoitti...

Kiitän, hommat jatkuvatkin vuoden loppuun. :)

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Onnea siitä :)

Blog Widget by LinkWithin