5.3.2007

Tarina saamattomasta ihmisestä


Saamaton ihminen sai kesällä sen verran aikaiseksi että kävi marjassa. Kerran metsästä mukaan tuli hyönteinen, jonka Saamaton oli tunnistavinaan marjaluteeksi. Saamaton kammoaa hyönteisiä, tietysti ilman mitään erityistä syytä, ja joutui paniikkiin ja murhasi hyönteisen, jota tässä kutsutaan Luteeksi, käärityllä sanomalehdellä. Jos Saamattomalla olisi ikkuna jonka voisi avata ulkomaailmaan olisi yrittänyt houkutella Luteen sanomalehtirullan päälle ja päästänyt sen vapauteen, mutta epäonnekseen hän asuu paikassa, jossa on vain hyönteisverkollinen tuuletusikkuna (hän on kyllä kuullut huhuja siitä että jotkut ovat avanneet isot ikkunat mutta ajatuskin aiheuttaa huimausta).
Luteen ruumis katosi jonnekin (mikä oli vielä kammottavampaa) kunnes parin viikon tai ehkä kuukauden päästä Saamaton löysi sen Hirviökaktuksen vierestä. Saamaton koskee siihen vain jos on aivan pakko ja ruumiskin jäi siihen. Saamaton suunnitteli imuroivansa sen seuraavan kerran siivotessaan mutta kun hän on myös Huonomuistinen niin ei siitä tietysti tullut mitään. Tuo toistui syksyn ja talven aikana aika monta kertaa, mutta maaliskuun alussa ruumis piileskelee edelleen Hirviökaktuksen takana (sieltä ei myöskään juurikaan pyyhitä pölyjä, mistä todisteena Nelostien tuomaa mustuutta. Välillä Saamaton miettii mitä se tekee hänen keuhkoilleen). Seuraavalla kerran siivotessa se hävitetään, aivan varmasti.

Tänä aamuna Saamaton soitti terveyskeskukseen, keksittyään vasta noin kolme viikkoa syitä lykätä sitä. Eihän asiakaan ollut mikään kiireellinen, vastahan vaiva ilmestyi joulukuun alussa. Hoitaja oli samaa mieltä, lääkäri soittaa kahden viikon päästä ja kertoo mielipiteensä asiaan. Saamaton on tyytyväinen, ehkä hän välttyy terveyskeskusmaksulta.


Onneksi minulla ei ole kirjallista kunnianhimoa. Paheksuvat kommentit tervetulleita.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Sen luteen puolesta tulee surku: ludeparka luuli varmaan pääsevänsä rennolle kaupunkilomalle ja sen vuoksi laittatui toivorikkaasti marjojen mukaan.

Paheksun syvästi viattoman luontokappaleen murhaamista. Olisi sille voinut edes suoda kunniallisen hautauksen tuon rötöksen jälkeen!

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Luteen elämä sai kyllä surkean lopun. Puolustuksekseni täytyy sanoa että jos se olisi ollut marjojen seassa olisin poistanut sen jo metsässä, se taisi matkustaa salakavalasti repun päällä ja soluttautui asuntooni.
Ehkä odotan kevääseen ja hautaan sen asianmukaisin menoin.

anu kirjoitti...

Hautaa se sinne hirviökaktuksen juureen. Tuntuisi jotenkin soveliaalta:)

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Tuo on hyvä idea, tosin hirviökaktuksen juureen käsiksi pääseminen saattaa olla mahdotonta ja en ole varma millainen maaperä siellä vallitsee, multaa sille ei ole vaihdettu sitten 90-luvun. Silti se on ainoa kasvini jonka voi sanoa kukoistavan.

Anonyymi kirjoitti...

Hei Näkymätön tyttö!

luin aiemmista kirjoituksistasi, että olisit kiinnostunut taittotöistä. Olen itse (paitsi innokas blogien lukija) graafisen suunnittelutoimiston omistaja ja ainoa työntekijä, ja tarvitsisin apua erääseen taittoprojektiin. Olen pitänyt niistä töistäsi, joita olet blogiisi laittanut, joten uskaltaisin antaa keikan sinulle, jos sinua vain kiinnostaisi.

Otatko yhteyttä, niin kerron lisää: laura.styrman@navigodesign.fi

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Paljon kiitoksia kiinnostuksestasi, lähetin sähköpostia.

Blog Widget by LinkWithin