5.4.2007

Valokuvatorstai / Armo


Ehkä minun pitäisi osoittaa enemmän armoa itseäni kohtaan? Tuossa kuvassa näkyy kaikenlaista sellaista, joka saa aikaan lievää tai vähemmän lievää syyllisyydentuntoa, koti joka repsottaa (kun kuitenkin muutan lähitulevaisuudessa niin ei kai ole pakko korjata verhoa, varsinkin kun ikkunan alus on niin täynnä huonekaluja että sinne on vaikeaa saada mahtumaan tuolia jonka päällä voisi seisoa), hömppäkirjakokoelmani, tavarat, jotka eivät löydä paikkaansa (koskaan ei tiedä milloin tarvitsee pehmustettuja kirjekuoria) ja tietysti minä itse, jälleen kerran puoli viideltä heränneenä (onneksi tänään tarvitsee vain istua bussissa).

Hyvää pääsiäistä!

10 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Siinä todellakin ajatusta, jota voisi itsekin vähän pyöritellä. Välillä on todellakin niin armoton itselleen kodin kunnosta.

Anonyymi kirjoitti...

Näkymätön tyttö, täällä taitaa olla samanlaisia paineita, varsinkin, kun on pyhät ovella.

tarakini tr kirjoitti...

Olipas kiva lukea mietteesi; vähän samanlaista täälläkin.

Anonyymi kirjoitti...

No jaa, verho.

Anonyymi kirjoitti...

Repsottaa ja repsottaa... :) Silloin kun mun kämpässä repsottaa noin paljon, niin olen yleensä pitänyt pitkästä aikaa suursiivouksen ja siivonnut kaikki metrin korkuiset kirja-, cd- ja paperipinkat lattiannurkista hyllyyn.

Anonyymi kirjoitti...

Vähän epäselvästi ilmaistu, joten tarkennetaan. Siis, jotta minun kämppäni vastaisi tuota, niin yleensä siinä on tapahtunut juuri pidemmän puoleinen siivoaminen.

Onhan se tietenkin ihan yksilöllistä, kuinka paljon sitä repsottamista sietää. Äitini käy kylässä ehkä kerran vuodessa, ja sitä ennen pidän aina suursiivouspäivän. Siitä huolimatta äitini löytää aina vähintään kymmeniä asioita mun luona, jotka repsottaa ihan liikaa. :D

Hansu kirjoitti...

Joskus itsekritiikkiä on ilmassa liikaakin ja armoa ei osaa osoittaa itselleen.

Anonyymi kirjoitti...

Pois turhat paineet, jos itse viihtyy ja tuntee kodin kodikseen.

Anonyymi kirjoitti...

Totta, muita osaa helpostikin armahtaa, mutta itseään kohtaan on kova ja vaativa. Sitä itsensä armahtamista pitää oikein opetella. Minäkin yritän sitä...

anu kirjoitti...

Noista tavaroista jotka eivät löydä paikkaansa... minulla on kaapissa pari reilun kokoista pahvista "kodin säilytyslaatikkoa" jossa säilytän kaikkea tuollaista sekalaista mutta tarpeellista tavaraa. Aina kun etsin jotain josta en heti tiedä missä sen kuuluisi olla, katson näistä laatikoista. Toimiva systeemi ainakin minulle.

Blog Widget by LinkWithin