17.11.2007


Vaarallisen näköinen hiiri tuli sievän hiiren korvaajaksi (ja tuntuu niin paljon paremmalta, liukuu kunnolla työpöydälläni eikä pidä epämiellyttävää raapimisääntä, voi olla että tulen kaipaamaan sivuttaisista ja poikittaista ja vaikka minkä suuntaista vierittämistä mutta kun se ei oikein ikinä toiminut niin tuskin, paitsi että asiaa lisää tutkittuani huomaan että tuokin hiiri osaa vierittää näkymää vaakasuuntaan ja se riittää minulle).

En tiedä pitäisikö minun huolestua. Menin keittiöön laittamaan ruokaa ja tein jotain automaattisesti. Sitten seisoin hölmistyneenä siitä etten tiennyt mitä olin oikein tehnyt. Vähän ajan päästä kävi ilmi että olin laittanut vedenkeittimen päälle, onneksi olin laittanut sinne vettäkin.

Näin viime yönä unta että olin jonkinlaisessa suhteessa ja aikeissa hankkiutua raskaaksi. Siihen liittyi kummallisten ruokien syöminen, siihen raskaaksi hankkiutumiseen siis (en tiedä kuuluiko siihen myös seksiä). Lapsen isä oli yksi valvemaailman tuttuni, jota kohtaan minulla ei ole varsinaisesti sellaisia tunteita (mutta uneni eivät välitä siitä, muistan miten kauheaa oli ala-asteella kun näin unta jossa olin ihastunut luokan epämiellyttävimpään poikaan, sellaiseen joka myöhemmässä elämässä väärensi discolippuja ja taisi hankkia viinaakin, sellaisesta "hyvästä perheestä". Luulen että löysin hänet Facebookista, ainakin valokuvan perusteella voisi olla sama tyyppi, trendikään ja vähän niljakkaan näköinen. Tai ehkä se nimi aiheuttaa sellaisen ulkomuodon?).

Facebookista puheen ollen, tänään on käynyt hyvin ilmi miten pienet jotkut piirit näyttävät olevan Suomessa. Yksi serkkuni on näköjään käynyt koulua yhden blogi-ihmisen kanssa, toinen taas tuntee blogirunoihmisen, mikä ei liene niin kummallista kun serkkuni on kuitenkin helsinkiläinen runoilija, muun muassa.

Olen ollut tänään aika reipas. Pyöräilin kaupunkiin (varustauduin tavallisten villasukkien, lapasten ja villaisen hartiahuivin lisäksi silkkivillakerrastolla jonka muistin lymyävän yhdessä laatikossa. Sain sen joskus äidiltä joululahjaksi, minulla on tapana saada yleensä käytännöllisiä ja järkeviä lahjoja mistä olen joskus ollut vähän katkera) ja kävin ilman pelkoa tai näkymättömyyden tunnetta erikoisliikkeissä ja minua palveltiin hyvin. Hiiren ostopaikaksi valitsin Applen juttuja myyvän kaupan vaikka tuollaisen hiiren olisi saanut varmasti muualtakin. Sain kuitenkin hyviä neuvoja, en olisi ehkä itse tullut ajatelleeksi että jos tekee koko päivän töitä niin hiiren olisi hyvä olla isokokoinen. He vaikuttivat vähän järkyttyneiltä siitä että Mighty Mouseni oli mennyt rikki (tai rehellisyyden nimissä on sanottava että rikoin sen itse). Minä pidän sen hiiren ideasta ja siitä miltä se näyttää mutta käytännössä vihasin sitä. Tuo uusi oli vähän kalliimpi kuin olin varautunut mutta viisitoista euroa lisää hinnassa on aika vähän verrattuna siihen että tuon pitäisi olla käsiystävällisempi.
Kävin myös pyöräliikkeessä kysymässä satulan kylmyydestä ja myyjällä oli aika yllättävä neuvo, satula kannattaisi ottaa mukaan sisälle niin ettei se kylmettyisi. Ehkä itsestään selvää mutta ei minulle. Nyt satula kyllä unohtui pyörään, ehkä muistan sen jatkossa.

Retken kohokohta oli Turun lammas- ja vuohiyhdistyksen tai vastaavan markkinat Katedraalikoulussa (joka oli aika hieno rakennus). Sisälle maksoi euron, sillä osallistui lampaantaljan arvontaan (jos joku on kiinnostunut niin markkinat ovat huomennakin auki kymmenestä neljään). Olin ajatellut ostaa lankaa mutta päädyinkin aivan muuhun. Lammasbratwurstia "isänpäivä"lounaalle, tiedän että isäni pitää siitä ja aiempi vaihtoehtoni, lohikeitto, on kyllä vähän epäilyttävää ruokaa, vaikkei lammaskaan kyllä kai kauhean eettistä ole. Tuin kuitenkin pienviljelijää. Hauska mummo myi minulle kaksi lammassaippuaa ja toinen kaksi arpaa jotka eivät voittaneet mitään. Ostin huomista salaattia varten vuohenleipäjuustoa (vai oliko se sittenkin lampaan?). Söin pihalla vuohenmaitoletun omenasoseella ja ihastelin pieniä mohairvuohia. Aika hauska tapahtuma.

1 kommentti:

orange seeds kirjoitti...

Ostin tänään Myllyn Huokeista kirjoista pienen keittokijan, jossa oli kesäkupitsagratiinin ohje, ja ajattelin heti sinua.

Ohjeen mukaan kesäkurpitsaa ja kastiketa ladotaan (tietty) vuorotellen vuokaan. Kastikkeeseen tulisi tomaattimurskaa, fetajuustoa, parmesaaniraastetta, oliviiöljyä ja murskattua valksipulia sekä suolaa ja pippuria.

Ehkä tuollakin saisi sen kesäkurpitsan maun kätkettyä?:)
Ajattelin itse kokeilla, ei tosin sillä ettenkö pitäisi kesäkurpitsasta ylipäätään, kuulostaa vaan aika hyvältä.

(Ohjeessa käytettiin oikeasti tuoreita tomaatteja, jotka pitäisi itse kaltata ja murskata, mutta minusta tölkikama ajaa oikeasti ihan saman asian. Sain esim. kaverilta muinoin ihan parhaan tomaatikeiton ohjeen, johon tulee tomaattimurskaa ja vettä puolet ja uolet, sekaan kasviliemikuutio, suolaa ja pippuria. Mauksi reilusti Koskenlaskijaa ja hyvä tulee. Oli muuten oikeasti hyvää.)

Blog Widget by LinkWithin