17.12.2007

Ilmeisesti pitää paikkansa että todella hauskojen aikojen jälkeen minulla on kamalaa, huonoin päivä pitkään aikaan. Tänään on. Itkettää ja raha-asiat tuntuvat kauheilta (onneksi olen Kelan mielestä juuri ja juuri pienituloinen) ja tein jotain todella todella typerää huolimattomuuksissani enkä tiedä miten sen ratkaisen. Ja ahdistaa ja ties mitä.
Tapaan yhden ystävän kaupungilla, en tiedä onko se tässä mielentilassa hyvä vai huono asia. Luulen että se tekee hyvää.
Minun piti kirjoittaa muutakin mutta nyt ei oikein onnistu.

Taidan pyöräillä kaupungille, se on hyvä rangaistus tuhlailusta (ne olivat kyllä joululahjarahoja) ja yleisestä hölmöydestä.

4 kommenttia:

marko77 kirjoitti...

Eiköhän se ole kaikilla, että suru tulee ilon jälkeen - tai niin ainakin siltä tuntuu. Tsemppiä ja jaksamista! :)

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Niinhän se tietysti on, ehkä se muutos tuntuu vain korostetummalta kun ilosta mennään suruun eikä vaikka tasaiseen tylsyyteen ja sen huomaa helpommin. En minä tietysti pidä kirjaa siitä milloin minulla on mukavien päivien jälkeen ihan tavallista :)

anu kirjoitti...

Noh noh. Eipä tuo nyt minusta tosiaan ollut kovinkaan hölmö sattumus, sama olisi luultavasti käynyt kenelle tahansa samaan tilanteeseen joutuneelle, eikä vastuu todellakaan ollut sinun.
Ällös huoli:)

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Ei se enää tunnukaan niin hölmöltä, onneksi.

Blog Widget by LinkWithin