20.1.2008


Eilinen neuletapaaminen meni paremmin kuin uskalsin odottaakaan. Tosin minun piti kulkea katua edestakaisin muutama kerta (sateessa) ennen kuin uskalsin mennä sisään mutta tällä kertaa ihmiset puhuivat minulle enemmän eikä minun tarvinnut tehdä kaikkia aloitteita (kyseessä olivat kyllä eri ihmiset kuin viime kerralla suurimmaksi osaksi), mikä sitten helpotti niiden tekemistä. Olen kyllä entistä vakuuttuneempi siitä etteivät tuollaiset tapaamiset ole minulle se sopivin sosiaalisuuden muoto, pidän enemmän kahdenkeskeisistä tapaamisista rauhallisessa ympäristössä, mutta oli tuollakin aika hauskaa.
Kokoontumisessa järjestettiin lankavaihto, ihmiset olivat tuoneet mukanaan lankoja joista halusivat eroon. minun kaksi vihreää kashmir-puuvilla-tiesmikä-kerääni vaihtuivat kolmeksi pieneksi vyyhdeksi sinistä shetlantilaista villaa. Luulen että ne pyrkivät tulemaan lapasiksi oranssin langan kanssa. Isäni sukat eivät oikein edisty ja lupasin itselleni että jos neulon niitä tarpeeksi paljon tänään saan aloittaa nuo lapasetkin.

Sorruin tuhlaamaan eilen liikaa rahaa, ostin puolihintaisen pussilakanasetin vaikka olisin tullut tietysti toimeen ilmankin (vähän huonosti). Nyt minulla on kaksi hauskaa pussilakanaa, se tuo vähän ylellisyyttä nukkumiseen. Jos 80-senttinen jostain 80-luvulta peräisin oleva mäntysänky kahden ikivanhan vaahtomuovipatjan kanssa voi olla ylellinen. Jos olisin rikas hankkisin jonkinlaisen katosvuoteen, jonkun tällaisen ja värikkäitä sarikankaita sen verhoiksi.

Tänään olen ollut niin hyvällä tuulella ja suorastaan energinen että tuntuu oudolta mennä huomenna valittamaan ahdistusta ja väsymystä lääkärille. Ehkä se on menossa ohi ja jäljelle on jäämässä vain luontainen kyvyttömyyteni hoitaa asioitani. Täytyy muistaa valittaa myös flunssasta, eilen oli taas sairaampi olo ja olen nyt ollut sairaana nelisen kuukautta, en ole ihan varma milloin tauti oikein alkoi mutta ainakin lokakuun alussa se oli jo. Ei tuo ole kauhean häiritsevä tauti, nuha, kurkkukipu ja yskä ovat aika lieviä, samoin "kuume" (jos 37.0jotain lasketaan) mutta olisi ihan hauskaa olla välillä tervekin.
Tänään täällä paistaa aurinko niin kirkkaasti että ensimmäisen kerran pitkään aikaan minun teki mieli lähteä ulos eikä tarvinnut pakottaa tai lahjoa itseäni (kävin kyllä ostamassa matkan varrella karkkia kioskilta, paheellista).

Ei kommentteja:

Blog Widget by LinkWithin