En ole uskaltanut käydä verkkopankissa kun olen pelännyt tilieni olevan aivan nollassa. Tänään sain kerättyä rohkeutta ja ensimmäinen tutkimani tili ei näyttänyt lainkaan pahalta mutta toinen oli miinuksella. En edes tiennyt että se voi mennä miinukselle. Äkkiä rahaa toiselta tililtä, onneksi siellä ei ole mitään erääntyviä maksuja ja onneksi toisella tilillä on riittävästi rahaa ja minun pitäisi saada pian (toivottavasti, jos toisesta ei tule ensi kuun alkuun mennessä täytyy ottaa yhteyttä) palkka kahdesta valmiista työstä ja yksi työ on valmistumassa toivottavasti pian (se on ollut tekeillä kuukausikaupalla), yksi on juuri alkamassa ja yksi odottaa sopivaa aikaa (ja vaivaa minua vaikkei sillä olekaan mikään kiire). Aika kiirettä oikeastaan näin työttömäksi.

Tänään tuli se terveyskeskuksen (tai terveysaseman mutta se kuulostaa kummalliselta korvaani) kirje. Sekä sen allekirjoittajalla ja että eilisellä vastaanottajalla on pyöreä tyttömäinen käsiala. Lääkärillä oli taas hyvin selkeä, kliseiden vastaisesti (mikä tuo ehkä uutta huumoria siihen että minulta kysyttiin eilen "kirjoittiko lääkäri tämän?").

Uuden puhelimen ihmeet jatkuvat. Siinä on tavallaan kaksi näppäimistöä, yksi tavallinen puhelin- ja toinen piilossa, sellainen qwerty. Pääsin tänään vastaamaan tekstiviestiin tai pariin (koska ei niitä tietenkään voi lähettää vain kokeilumielessä, nehän maksavat rahaa) ja pidin melkein enemmän tavallisesta näppäimistöstä. Qwerty-näppäimet ovat niin pieniä että tuntuu siltä kuin niitä pitäisi tökkiä kynnellä että varmasti osuisi oikeaan näppäimeen ja se tuntuu epämiellyttävältä.

Tänään minulla on taas parempi päivä mutta eilinen poisti kyllä kaikki epäilyni siitä että olisin parantumassa ilman hoitoakin ja että ei minulla ole mitään pahoja ongelmia ja olen kamala luulosairas joka vie kiireisen lääkäriajan joltain oikeasti sairaalta. En minä kyllä ole mitenkään terve.