14.1.2008

Tänään on taas sellainen päivä että tekisi vain mieli piiloutua peiton alle ja pysyä siellä koko päivä. En ole kauhean ahdistunut mutta väsynyt, aivan kuin en olisi nukkunut lainkaan viime yönä ja näytänkin siltä. Minulla on välillä sellainen olo että kaikki asiat tulevat hyökyaaltona päälleni enkä pääse pakoon. Vaikka aina olenkin selvinnyt kaikesta mitä minun on pitänyt tehdä. Tähän asti. Ei minulla kyllä onneksi ole niin epätoivoinen olo kuin viime viikon alussa, mutta ei niin hyväkään kuin viime viikon lopulla.

Ikkunalasien väliin on jostain ilmestynyt elävä kärpänen. Sillä ei ole edessään kovin loisteliasta tulevaisuutta.

Joku mies soitti pankistani. He haluavat kaupata minulle lainoja ja osakesäästämistä ja sellaista, luulen, soittavat ainakin pari kertaa vuodessa. Luulen että he kuvittelevat minun kuuluvan heidän otollisimpaan kohderyhmäänsä, nuori kaupunkilainen korkeasti koulutettu ammattilainen ja joka harkitsee asunnon ostamista ja muuta sellaista joka ei ole minulla ihan suunnitelmissa (odotan kauhulla kesäkuuta kun minun pitää maksaa taas opintolainan korot, selviän arkielämästä mutta parin sadan ylimääräinen meno suistaa budjettini. Täytyy unohtaa kaikki lomahaaveet ja säästää muun muassa siihen. Sainhan minä lomailtuakin niillä rahoillaan aikoinaan). Piti selittää taas että olen kamalan köyhä ja minulla ei ole varaa oikein muunlaiseen pankkiasiointiin. Ei sentään sanonut että sinullahan on kohta ajankohtaista ostaa asunto niin kuin edeltäjänsä.

Pitäisi varmaan lähteä käymään ulkona, kaupassa ja kirjastossa jos tulisin toimintakykyisemmäksi.

Lisäys. Ehkä tähän väsymykseen on syykin, nyt on näköjään taas flunssani kuumepäivä (jos ruumiinlämpöni ylittää 37 astetta on jotain pielessä).

Toinen lisäys. Päädyin poikkeuksellisesti sensuroimaan itseäni kun tilitykseni raha-asioistani alkoi tuntumaan liian sekavalta valitukselta. Enhän voi siitä oikein kuin itseäni syyttää, mitä en opiskellut vaikka putkiasentajaksi (luulen että siinä työssä tarvitsisi ajokorttia).
Isäni soitti yhdestä työjutusta ja sain sanottua että olen menossa lääkäriin ja voi olla etten pysty tekemään töitä nyt niin tehokkaasti kuin olen joskus tehnyt. Vaikutin varmasti hyvin sekavalta.

Taidan mennä loppuiltapäiväksi sinne piiloon ja toivoa että olisin illalla tarpeeksi pirteään siihen yhteen juttuun mikä minun pitäisi tehdä tänään. Olen huomannut että aika usein auttaa kun epäselvät jutut jättää selviytymään omiin oloihinsa ja palaa niihin myöhemmin.

Ei kommentteja:

Blog Widget by LinkWithin